Kotiseutumuseo

Hyvinvointi ja vapaa-aika » Matkailija » Historia ja kulttuuri » Kotiseutumuseo

Kotiseutumuseo

os. Museotie , 61500 Isokyrö

Museoalueen tunnusmerkkinä on kaksi perinteellistä puolitoista-kerroksista pohjalaistaloa, jotka on ryhmitetty vanhan sukupihatyylin mukaan talousrakennusten kanssa. Päärakennus, Piuholan talo, on vuodelta 1768.

 

Museoalueella on 12 rakennusta, esim. 1700-luvun luttirati, jossa on pihapiirin aiemmin ainoa portti ja sisäänkäynti, pärekattoinen 1800-luvun aitta. Ylistarosta alueelle siirretty tuulimylly vuodelta 1863, talli, paja, sauna, liiteri syytinkitupa (paapantupa), aitta vuodelta 1785, riihi ja viljamakasiini.

 

Museo avoinna 2024 ajalla: 3.6.-13.8.2024 ma-pe klo 10.00-18.00, la-su suljettu
Pääsymaksu 5 €

Opas Jaakko Niemi, p. 0400 406 710

 

Aukioloaikojen ulkopuolella museoon pääsee tutustumaan sopimuksen mukaan. Varaukset;

Väinö Pollari p. 0400 947 275
Ari Markkanen p. 050 512 2818

Liisa Kaukonen p. 050 521 6152

Timo Taanonen p. 0400 172 789

Antti Valli p. 044 041 0040

 

Voit kokea kotiseutumuseon ja Vanhan kirkon alueen mobiilisti eMuseo:n kautta:  eMuseo

 

ALUEEN RAKENNUKSET

  • Tuparati v.1768 Piuholan talo Isonkyrön Kuivilan kylästä.
  • Luttirati 1700-luvulta. Porttilutti muodosti ainoan sisäänkäynnin rakennusten sulkemaan pihaan.
  • Kesäisin lutti oli renkien ja piikojen makuuhuoneita.
  • Siellä sulhaseksi pyrkivät kävivät yöjalassa
  • Aitta 1800-luvulta. Hirsinen ja pärekattoinen aitta siirretty
  • Kivelän mäeltä, Isonkyrön kanttorin virkatalosta.
  • Tuulimylly v.1863. Ns Harakkatuulimylly on siirretty Ylistaron Untamalasta,
    josta sen ostivat ja lahjoittivat Isonkyrön Yrittäjät v.1953
  • Liiteri. Hirsinen ja pärekattoinen rakennus on saatu lahjoituksena
    veljekset Kettulalta.
  • Talli 1800-luvulta. Rakennus saatu Aarno Ritalalta.
  • Paja 1800-luvulta. Kalustettu paja on saatu lahjoituksena Aarne Pikkalalta.
  • Paapantupa on tuotu Isonkyrön Taanoolasta.
  • Sauna. Savusaunan lahjoitti Jussi Vuorio Tuuralasta.
  • Luhtatalo vuodelta 1785, Vähänkyrön Haarajoelta, Vilho Salmelta.
  • Riihi 1800-luvulta, Veikko Kalliolta Valtaalasta.
  • Lainajyvästöaitat ovat manttaalikunnan Kotiseutuyhdistykselle lahjoittamia.