Tuomaanmäen pronssikautinen hautaröykkiö

os. Tuomaanmäentie, 61500 Isokyrö

Noin 7,5 km Isonkyrön keskustasta lounaaseen sijaitsee Tuomaanmäen pronssikautinen kalmisto. Tuomaanmäen hautaröykkiö ja laavu sijaitsevat patikkareitin varrella, jonne ajo-ohje: Isonkyrön keskustasta valtatien 18 eteläpuolelta ajetaan Ventäläntietä noin 7 km lounaaseen, kunnes saavutaan Tuomaanmäen pysähdyspaikalle, joka on merkitty hannunvaakuna-opasviitalla. Pysähdyspaikalta 1,2 km Tuomaanmäen laavulle, josta polku jatkuu vielä noin 700 m ympyrälenkkinä röykkiöalueella.

 

Pronssikaudella (1300-500 e.Kr) lainehti nykyisen Isonkyrön alue vielä suurimmalta osaltaan merenä. Aallot loiskuttivat silloin Tuomaanmäenkin kallioseinämiä vasten. Tänne oli siihen aikaan kehittynyt huomattava asutus, josta merkkeinä ovat lukuisat muinaishaudat, hiidenkiukaat ja jätinröykkiöt.

Mahtavien hautakumpujen sijainti saarien kallioilla tai kukkuloitten rinteillä, mistä laaja merinäköala avautui, viittaa asukkaiden merelliseen elämään, merenkulkuun tai mahdolliseen turkiskauppaan.

Ensimmäinen virallinen tieto Tuomaanmäestä annettiin lähes 300 vuotta sitten. Tuolloin kerrotaan Tervanevasta löydetyn laivan emäpuu ja aivan mäen alta suuri ankkuri.

Satakunta vuotta sitten kuolleen pastori Reiniuksen papereista käy ilmi, että hän oli joidenkin miesten kanssa käynyt Tuomaanmäen röykkiöitä kaivelemassa ja hukannut siellä avaimen. Avoin hauta on heidän jäljiltään. Keskeltä puretun röykkiön pohjalla on näkyvissä ”arkku”, jonka päätyinä on kivilaatat. Arkun peitteenä ollut laakakivi on kadonnut.

Tervanevaa ojitettaessa v. 1931 löysi eräs työmies suosta kahden kantokerroksen alta parin metrin mittaisen ankkuriketjun palan.

Hiidenkiukaitten lähettyvillä on irtokivistä muodostettu kehä, ns.tuomarinympyrä. Kivet ovat ehkä olleet lautamiesten ja tuomarien istuimia, kun on käräjiä käyty ja pahantekijöille tuomioita jaettu. Tästäkö lienee johtunut mäestä käytetty toinen nimitys Tuomarinmäki. Varsinaista tieteellistä tutkimusta ei kalmistossa ole suoritettu