Lastenvalvoja

ISYYDEN SELVITTÄMINEN, LAPSEN HUOLTO, TAPAAMINEN JA ELATUS

Lastenvalvoja auttaa eron yhteydessä tai vanhempien asuessa erillään tehtävissä sopimuksissa koskien lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta. Tapaamisella vanhempien tulisi asioida yhdessä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä heillä tämän vuoksi ole mahdollista asioida yhdessä, molemmat vanhemmat asioivat oman kotikuntansa lastenvalvojan luona.

Isyyden selvittäminen :Isyyslain mukaan lapsen isyys on selvitettävä, jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä. Neuvolan terveydenhoitaja voi ottaa vastaan isyyden tunnustamisen ennen lapsen syntymää ja toimittaa asiakirjat kunnan lastenvalvojalle. Lastenvalvoja lähettää isyysasiakirjat 30pv:n kuluttua lapsen syntymästä maistraattiin hyväksyttäväksi. Samassa yhteydessä voidaan neuvolassa tehdä sopimus yhteishuoltajuudesta, jonka lastenvalvoja vahvistaa sen jälkeen, kun isyys on hyväksytty.

Isyyslain mukaan miehellä, joka on tunnustanut lapsen, on oikeus peruuttaa tunnustaminen kirjallisella ilmoituksella lastenvalvojalle 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Myös lapsen äiti tai mies, joka katsoo olevansa lapsen isä voi ilmoittaa lastenvalvojalle edellä mainituin tavoin käsityksensä siitä, että lapsen tunnustanut mies ei ole lapsen isä.

Isyys voidaan tunnustaa myös lapsen syntymän jälkeen. Tällöin tunnustamisen vastaanottaa lastenvalvoja. Lastenvalvojan luona voi myös tehdä sopimuksen yhteishuollosta.

Oikeusgeneettinen DNA-tutkimus voidaan tehdä lastenvalvojan luona: Mikäli vanhemmat niin haluavat tai lastenvalvoja katsoo sen tarpeelliseksi, isyyden selvittämiseksi voidaan tehdä DNA-tutkimus. Vanhemmat ottavat itse sivelynäytteen posken sisäpinnalta sekä myös lapsen näytteen lastenvalvojan valvonnassa. Ennen näytteen ottamista täyttyy olla syömättä, juomatta ja tupakoimatta vähintään 30 minuuttia. Tutkimustulos tulee lastenvalvojalle 1-2vkon sisällä tehdystä tutkimuksesta. Lastenvalvoja antaa sen tiedoksi vanhemmille.

Lapsen huolto: Lapsen huoltaja tekee lasta koskevat päätökset ja vain huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta lapseen liittyviä tietoja. Lapsen syntyessä avioliitossa molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia. Lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella lapsen äiti on lapsen huoltaja. Yhteishuollolla tarkoitetaan, että vanhemmat päättävät yhdessä lapsen asioista ja kummallakin huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta lapseen liittyviä tietoja.

Lapsen huoltajuus, asuminen ja tapaaminen: Vanhempien erotessa on tarkoituksenmukaista virallistaa lapsen asuminen sekä huoltajuus ja tapaamiskäytäntö lastenvalvojan luona tehtävällä huolto- ja tapaamissopimuksella. Vanhemmat sopivat huolto- ja tapaamissopimuksella kumman vanhemman luokse lapsi jää asumaan, onko lapsen huolto eron jälkeen molemmilla vanhemmilla yhteisesti vai lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla sekä lapsen tapaamiskäytännöstä. Lapsen turvallisuuden tunnetta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukee tieto, miten arki jatkuu vanhempien erosta huolimatta ja miten hän voi pitää yhteyttä vanhempaan, jonka luona ei asu.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, vanhemmilla on oikeus tehdä hakemus lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta tai elatuksesta tuomioistuimeen. Sopimusta tai päätöstä voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

LAPSEN ELATUS

Lapsella on lain mukaan oikeus riittävään elatukseen, josta molemmat vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan. Jos vanhemmat asuvat erillään, kannattaa vanhempien muualla asuvan vanhemman elatusvastuu virallistaa lastenvalvojan luona tehtävällä elatussopimuksella.

Elatussopimuksella vanhemmat sopivat elatusavun suuruudesta.

Elatusapua maksaa lapsestaan erillään asuva vanhempi. Näin erillään asuva vanhempi vastaa lapsen elatuksesta omalta osaltaan. Vanhemmat voivat sopia elatusavusta keskenään. Täytääntöönpanokelpoinen asiapaperi on vain käräjäoikeuden antama päätös lap-sen elatusavusta tai lastenvalvojan vahvistama elatusapusopimus.

Elatusapu sovitaan lastenvalvojan luona tai määrätään oikeudessa. Lastenvalvoja vahvistaa elatussopimuksen, jos vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä samaa mieltä ja sopimus on lapsen edunmukainen. Elatusapu maksetaan yleensä kuukausittain etukäteen

Elatussopimuksella vahvistettua elatusapumaksua, kuten myös oikeuden määräämää elatusapumaksua voidaan tietyin edellytyksin muuttaa uudella elatussopimuksella tai tuomioistuinpäätöksellä.

Elatusavun suuruus riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien elatuskyvystä. Avun suuruuteen voi vaikuttaa, paljonko elatusavun suorittaja tapaa ja pitää lasta luonaan. Oikeusministeriö on julkaissut 6/2007 ohjeen koskien lapsen elatusavun suuruuden arvioimista. (www.om.fi/omju20072.htm)

Kun lapsen vanhemmat neuvottelevat elatusavun määrästä, heillä tulee olla mukana selvitys tuloistaan, menoistaan sekä todistus viimeksi toimitetusta verotuksesta. Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin. Tietoja indeksikorotuksista voi kysyä myös lastenvalvojalta.

Elatusavun määrää voidaan muuttaa,  joko sopimusteitse tai oikeuden päätöksellä. Elatusavun muuttaminen edellyttää, että niissä olosuhteissa, joiden perusteella elatusapu on vahvistettu, on tapahtunut olennaisia muutoksia. Elatusavun muuttaminen uudella sopimuksella edellyttää, että vanhemmat voivat saavuttaa yksimielisyyden elatusavun uudesta määrästä.

Koulutusavustus yli 18-vuotiaille

Vanhemman ensisijainen elatusvastuu päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta. Lain mukaan lapsella on kuitenkin 18 vuotta täytettyään oikeus saada koulunkäynnin (esim. lukion) perusteella koulutusavustusta vanhemmalta, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi vanhemman taloudellisen tilanteen perusteella. Myös koulutusavustuksesta voi tehdä lastenvalvojan luona sopimuksen.

AVO- TAI AVIOERO

Ero on kriisi, joka koskettaa jokaista perheen jäsentä. Päätöstä harkitessa voi ulkopuolinen apu olla tarpeen.

Avio- ja avoerotilanteissa Isonkyrön lastenvalvoja ja sosiaalityöntekijät antavat ohjausta ja neuvontaa käytännön asioiden järjestämisessä. Lapsiin liittyvät sopimukset tehdään lastenvalvojan luona.

Apua parisuhteen ongelmissa voi hakea myös esimerkiksi:

Psykologi ja perheneuvontapalveluista (Seinäjoella)
Puh. 06 416 2111 ( Seinäjoen kaupungin vaihde)

Perheasiain neuvottelukeskuksesta (srk:n järjestämää). Isokyröläiset voivat käyttää Seinäjoen tai Vaasan perheasiain neuvottelukeskusta.

Palvelu on ilmainen, kotiseurakunta maksaa käynnit.

Seinäjoki: Puh. (06) 421 4200 ma-to klo 9-11 ja pe 12-14

Vaasa: Puh. (06) 326 1491 ma-pe klo 9-12