Etelä-Pohjanmaan Paasikivi-seura järjestää yhdessä Seinäjoen kirjaston kanssa yleisöluennon, jossa tohtori Pekka Visuri esitelmöi otsikolla "Sodasta rauhaan 80 vuotta sitten". Esitys perustuu Pekka Visurin, Pasi Kesselin ja Carl-Fredrik Geustin uutuuskirjaan: ”Suomen sodat 1939–1945: selviytyminen maailmansodasta” (Docendo 2024). Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Sodasta rauhaan 80 vuotta sitten

Suomen ratkaisutaisteluista ja selviytymisestä sodasta rauhaan vuonna 1944 on kulunut jo 80 vuotta. Sotavuosien tapahtumista, taustoista ja seurauksista on jatkuvasti riittänyt kysymyksiä. Tutkimustiedon karttuminen ja arkistojen avautuminen on mahdollistanut sen, että nykyisin pystytään jo hahmottamaan verraten ehjä kokonaiskuva tapahtumien kulusta.

Keväällä 1944 Suomen poliittinen ja sotilasjohto oli jo selvillä siitä, että Suomen pitäisi päästä irti sodasta, jonka Saksa tulee häviämään. Rauhanpyrkimykset eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen.

Kesäkuussa puna-armeijan suurhyökkäys Karjalan kannaksella pääsi pahasti yllättämään ja vei Suomen katastrofin partaalle. Neuvostoliitto vaati kesäkuun lopulla aselevon ja rauhanneuvottelujen aloittamisen ehtona ensin ilmoitusta antautumisesta. Saksa puolestaan vaati Suomelta tuen jatkamisen edellytyksenä julkista ilmoitusta pysymisestä liitossa Saksan kanssa. Presidentti Ryti antoi kirjeellä Hitlerille vakuutuksen, että Suomi jatkaa sotaa Saksan mukana.

Torjuntataistelut lopulta heinäkuussa onnistuivat viimeisellä linjalla, minkä jälkeen tarjoutui tilaisuus saada aikaan syyskuussa aselepo ja välirauha.

Tasavallan presidentiksi elokuun alussa nimitetty marsalkka Mannerheim ja pääministeriksi syksyllä tuleva J.K. Paasikivi linjasivat uutta politiikkaa, joka sai myöhemmin nimen ”Paasikiven linja”. Sen mukaan välirauhansopimusta tuli tarkoin noudattaa ja oli vakuutettava Neuvostoliitto siitä, että Suomen suunnalta ei sinne enää hyökätä. Samalla oli pidettävä huolta itsenäisyyden ja kansan elinmahdollisuuksien säilymisestä sodanjälkeisissä ankarissa oloissa.