Ajankohtaista

Isonkyrön veroprosentit ennallaan ja talousarvioesitys tasapainoinen

ISONKYRÖN VEROPROSENTIT ENNALLAAN JA TALOUSARVIOESITYS TASAPAINOINEN

Isonkyrön kunnanhallitus on 28.10.2025 tehnyt kunnanvaltuustolle esityksensä vuoden 2026 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2026–2028. Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvioesitystä kokouksessaan 10.11.2025.

Käyttötalous

Talousarvion käyttötalousosassa varaudutaan kunnan jokapäiväiseen toimintaan siten, että palveluiden tuottamisesta saatavilla toimintatuotoilla, esim. vesimaksuilla ja hoitomaksuilla katetaan osa palveluiden järjestämisestä aiheutuvista toimintakuluista.

Toimintakuluihin sisältyvien henkilöstökulujen arvioidaan nousevan vuoden 2026 aikana 4,4 %:lla 9,10 m€:oon, mikä sisältää työehtosopimusten mukaiset noin 2,5 %:n palkankorotusvaraukset. Palveluiden ostojen arvioidaan nousevan ainoastaan 0,4 %:lla 6,27 m€:oon. Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, toimintakate, on Isonkyrön vuoden 2026 talousarviossa -12,47 m€, eli se heikentyy 0,41 m€ (3,4 %) kuluvan vuoden talousarviosta.

Verotulot ja valtionosuudet

Palveluiden tuottamisesta saatavien toimintatuottojen lisäksi kunnan toimintaa rahoitetaan verotuksella verotuloina ja valtionosuuksina. Verotulojen arvioinnissa on käytetty kuluvan vuoden toteutumaennustetta ja Kuntaliiton kuntakohtaista ennustetta paikalliset olosuhteet huomioiden ja varovaisuusperiaatetta noudattaen.

Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnallisveroprosentiksi määrätään 9,5 % eli sama kuin vuosina 2024–2025. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 8,245 m€, mikä on 3,1 % enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kunnanhallitus esittää kiinteistöveroprosentteja pidettäväksi entisellään. Kiinteistöverotuloja arvioidaan kertyvän 1,160 m€, mikä on 2,9 % kuluvan vuoden talousarviota vähemmän. Yhteisöveron tuotoksi on arvioitu 706.000 € (+7,8 %).

Valtionosuuksien arvioidaan olevan 4,30 m€. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vuoden 2025 talousarviosta noin 57.000 eurolla. 

Tilikauden tulos

Arvioitu tilikauden tulos vuodelle 2026 muodostuu niukasti (30.296 €) ylijäämäiseksi. Investoinneista arvioidaan kirjattavan poistoja 1,88 m€.

Kunnan taseessa on kertyneitä ylijäämiä noin 16,6 m€, eikä välitöntä uhkaa kumulatiivisen alijäämän muodostumiselle ole. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kesäkuussa 2024 talouden tasapainottamisohjelman, jonka vaikutus vuodelle 2026 on noin 300.000 euroa verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon.

Investoinnit

Isonkyrön kunnan talousarvioesityksen investointien nettomenojen loppusumma on 2,025 m€. Kunnanhallitus asetti jo talousarvion laadintaohjeessa tavoitteeksi investointikaton 2,0 m€ (netto). Uimahallin peruskorjauksen suunnitteluun on talousarviovuodelle 2026 varattu 160.000 €. Suunnitelmavuosilla 2027–2028 varaudutaan uimahallin peruskorjaukseen. Uimahallin peruskorjauksen aloittaminen edellyttää, että kunnanvaltuusto hyväksyy erillisen hankesuunnitelman.

Lapinmäen asuntoalueen katujen (Pohjantie, Peltomaantie ja Vehnätie) asfaltointiin on varattu 55.000 €. Kirjaston sisäilman viilennykseen on varattu 100.000 €. Vesihuoltolaitoksen kokonaisinvestoinnit vuonna 2026 ovat yhteensä 715.000 €, josta suurimpana runkoviemärin saneerauksia jatketaan Vaissalon alueella (290.000 €).

Lainakanta

Huolimatta 2010-luvun lopun ja 2020-luvun alun suurista investoinneista, uutta lainaa ei ole nostettu vuoden 2020 jälkeen ja lainamäärä on edelleen asukasta kohti maltillinen. Kunnan lainakanta oli vuoden 2024 tilinpäätöksessä 1,955 m€ (453 €/asukas). Ensi vuoden lainanoton enimmäismääräksi esitetään vahvistettavaksi 1,0 m€, minkä jälkeen lainamäärä olisi ensi vuoden lopussa 2,195 m€ (517 €/asukas).

Isonkyrön kunnanjohtaja Tero Kankaanpää:

Kuntatalouden tilanne

"Kuntatalouden yleiskuva on tällä hetkellä viime vuotta haastavampi. Kuntien toimintamenojen kasvu on voimakasta, sillä TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2025 alussa kunnille ja samalla kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista laajennettiin. Näiden muutosten myötä kuntien tehtävissä painottuu entistä enemmän etuuksien rahoittaminen, mikä lisää kuntatalouden suhdanneherkkyyttä ja vaikeuttaa talouden ennakoitavuutta. Lisäksi kuntien toimintamenoja kasvattaa kunta-alan ansiokehitys, joka on vuosina 2025–2027 yleisten työmarkkinoiden ansiokehitystä hieman nopeampaa kunta-alalle sovitun palkkajärjestelmien kehittämisohjelman vuoksi. Samaan aikaan väestörakenteen muutokset, erityisesti nuorten ikäluokkien pienentyminen, haastavat kuntapalvelujen kysyntää ja rakenteita. Väestön ikääntyminen ja alueellinen eriytyminen lisäävät paineita palveluverkon sopeuttamiseen sekä henkilöstöresurssien kohdentamiseen muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus korostaa kuntien tarvetta pitkäjänteiseen talouden ja palvelujen uudistamiseen.

Samaan aikaan kuntien verotulokehitykseen liittyy edelleen suurta epävarmuutta. Vuoden 2025 kertymäennustetta on alennettu kuluvan vuoden aikana, mutta samalla työllisyystilanteen parantumisen, palkkasumman kasvun ja maltillisen talouskasvun odotetaan heijastuvan positiivisesti verotuloihin jo vuonna 2026. Kuntien rahoitusasema on entistä riippuvaisempi omasta veropohjasta, sillä aikaisempina vuosina tehdyt pysyvät valtionosuusleikkaukset ja julkisen talouden tasapainottamistarve rajoittavat valtionosuuksia myös tulevina vuosina.

Kuntana olemme selviytyneet talouden taantumasta odotettua vähäisemmin vaikutuksin, vaikka taantuma on näkynyt muun muassa yhteisöverotulojen laskuna ja yksityisten investointien vähäisyytenä. Tilannettamme on helpottanut kunnanvaltuuston kesäkuussa 2024 yksimielisesti hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma, jonka arvioitu vaikutus vuoden 2026 käyttötalouteen on noin 300 000 euroa. Tasapainottamisohjelma on merkittävä osoitus yhteisestä vastuunkannosta ja sitoutumisesta kunnan talouden pitkäjänteiseen tasapainoon. Epävarmuustekijöiden ja kasvavien kustannuspaineiden keskellä tasapainoisen talousarvion laatiminen vuodelle 2026 on ollut edellistä vuotta vaativampi prosessi. Työn keskiössä on ollut tasapainon löytäminen vastuullisen taloudenpidon, välttämättömien investointien ja palveluiden turvaamisen välillä."

Kunnan toimintakenttä muutoksessa

"Hyvinvointialueiden rahoituskriisi on todellinen uhka kuntalaisten perus- ja lähipalveluille. Työtä tehdään yhteistyössä sen eteen, että jatkossakin kuntalaisilla olisi saatavilla monipuolisesti sosiaali- ja terveyspalveluja lähipalveluna. Valitettavasti kuntien ja hyvinvointialueen neuvottelut hyvinvointialueen käytössä olevien kiinteistöjen vuokrasopimuksista ovat talousarviota laadittaessa edelleen kesken. Neuvotteluiden tuloksella on merkittävä vaikutus kunnan talouteen.

TE-palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kunnille ja TyöLakeuden toiminnan käynnistyminen vuonna 2025 näyttäisivät palveluiden järjestämisen ja kuntayhteistyön osalta onnistuneen saumattomasti. Lähipalveluna tarjottavat TE-palvelut on koettu tervetulleiksi sekä henkilö- että yritysasiakkaiden näkökulmasta. Tulevina vuosina on tärkeää kytkeä TE-palvelut entistä vahvemmin kuntien toiminnan ekosysteemeihin siten, jotta työtä hakevat ja työn tarjoajat kohtaavat tehokkaasti. Tämä edellyttää muun muassa tiedonvaihdon, ohjauksen ja paikallisen yhteistyön syventämistä niin kunnan, yritysten kuin koulutuksen tarjoajien kanssa. Valitettavasti näyttää siltä, että TE-palveluiden järjestämisvastuu siirrettiin kunnille alimitoitettuna, mikä lisää kuntatalouden haasteita tulevina vuosina.

Kunnanhallitus tuo uuden kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ensimmäisen talousarvion. Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksessa kysyttiin kuntapäättäjien arvioita siitä, mitkä asiat vaikuttavat oman kunnan toimintaedellytyksiin tulevalla valtuustokaudella. Melko tai erittäin paljon vaikuttavina pidettiin valtion ja oman kunnan talouden kehitystä, paikallisen ja alueellisen elinkeinoelämän kehitystä, valtionosuusuudistusta, väestörakenteen uudistusta, valtakunnallista aluepolitiikkaa. Maaseutumaisissa kunnissa korostuivat kaupunkimaisia kuntien enemmän edelleen sote-uudistuksen ja hyvinvointialueyhteistyön sekä monipaikkaisuuden merkitys.

Väestörakenteemme on näinä vuosina voimakkaassa muutoksessa. Erityisesti lasten määrän merkittävä väheneminen viimeisen vuosikymmenen aikana näkyy laajasti kuntapalveluissa. Kunnan alueella on kyettävä tarjoamaan lapsiperheille riittävät peruspalvelut, jotta kunnan veto- ja pitovoima säilyy myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessakin tämä edellyttää panostuksia monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin, asumisen kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen."

Investoinneista elinvoimaa

"Mikäli kuntamme ympärillä suunnitellut investoinnit realisoituvat lopullisiksi investointipäätöksiksi, seudulla investoidaan tulevina vuosina enemmän kuin moniin vuosikymmeniin. Investoinnit tuovat lähialueelle tuhansia uusia työpaikkoja ja tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia paikalliselle yrityskentälle, mikäli yhteistyötä ja alihankintamahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti. Uudet työpaikat toisivat myös muuttovirtoja alueelle. Meidän on kyettävä houkuttelemaan Isoonkyröön asumaan osa tuosta työvoimasta ja heidän perheistään, hyödyntäen kunnan sijaintia noin puolen tunnin ajomatkan päässä suurista investointikohteista.

Tämä talousarvio on rakennettu keskeisesti edellisen valtuustokauden kuntastrategian pohjalle. Talousarvioprosessin aikana olemme tehneet kuitenkin pieniä päivityksiä kuntastrategia palvelulupauksiin ja mittareihin. Seuraavaksi on pohdittava viime vuosina kunnan toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia kuntastrategiaan ja päivittää kuntastrategia seuraavan talousarvion valmistelun pohjaksi.

Investointitarpeemme ylittävät edelleen merkittävästi kunnan taloudellisesti kestävän investointikyvyn. Kahden edellisen valtuustokauden aikana tehdyt merkittävät veto- ja pitovoimaan tähtäävät investoinnit ovat kasvattaneet poistotasomme lähes 1,9 miljoonaan euroon (1,1 m€ v. 2018 tilinpäätöksessä). Näyttäisi siltä, että olemme kuitenkin saavuttaneet tilanteen, jossa poistotason kasvu saadaan pysäytettyä, mikä luo edellytyksiä käyttötalouden tasapainon säilyttämiselle. Velkamäärän pitäminen maltillisena edellyttää myös uudelta kunnanvaltuustolta tarkkaa harkintaa investointien ajoituksessa, laajuudessa ja priorisoinnissa."

Lisätietoja antavat:

Tero Kankaanpää

kunnanjohtaja

puh. 044 2970 256

tero.kankaanpaa(at)isokyro.fi

Jaana Järvi-Laturi

hallintojohtaja

puh. 050 314 2358

jaana.jarvi-laturi(at)isokyro.fi