Kunnanjohtajan katsaus

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

Maakunta- ja sote-uudistuksen kaatuminen perjantaina 8.3.2019 aiheutti monenlaisia tunteita Suomen kunnissa. Itselläni päällimmäisenä tunteena perjantaina oli turhautumisen tunne. Olen ollut oman työni ohella rakentamassa uudistusta nyt kahdella hallituskaudella seitsemän vuoden ajan entisessä ja nykyisessä työssäni. Samalla minua harmittaa suunnattomasti kaikkien maakuntauudistuksen hyväksi päätoimisesti työskennelleiden työkavereiden puolesta. Vaikka valmistelutyö on monilta osin jo tullut perustason hyödyksi, on myönnettävä, että suurelta osin valmistelutyö ja rahat menivät jälleen hukkaan.

Kunnissa palvelutarpeet kasvavat tulevina vuosina väestön voimakkaan ikääntymisen myötä. Esimerkiksi meillä Isossakyrössä yli 75-vuotiaiden määrä on nyt noin 600, kun sen ennustetaan olevan vuonna 2025 jo yli 720 ja vuonna 2040 noin 900. Samalla palvelutarpeet lisääntyvät monilla muilla sosiaalitoimen alueilla kuten lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Heikko verotulojen kehitys yhdistettynä valtionosuuksien leikkauksiin aiheuttaa sen, etteivät monien kuntien rahat tule nykyisellä mallilla riittämään. Onneksi monissa puheenvuoroissa perjantain jälkeen katseita on suunnattu niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin jo eteenpäin. Asiantuntijoiden ja puolueiden kesken vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että vastuu sote-palveluiden järjestämisestä on siirrettävä pikaisesti yksittäisiltä kunnilta suuremmille alueille. Uudistus tarvitaan ennen kaikkea eriarvoisuuden vähentämiseksi ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Sen sijaan erimielisyyttä tuntuu edelleen olevan siitä, montako aluetta olisi sopiva määrä. Itselläni ei ole tähän ehdotonta vastausta. Perustuslakivaliokunnan aikaisempien lausuntojen perusteella lienee selvää, että alueelle tarvitaan demokraattisilla vaaleilla valitut päättäjät. Seuraavaksi valmisteltavaan malliin toivoisin ennen kaikkea enemmän ihmisläheisyyttä.

Uudistuksen lykkääntyminen todennäköisesti vuosiksi eteenpäin aiheuttaa pienissä kunnissa epävarmuutta. Selvää on, että tulevien tarpeellisten investointien rahoitusriskit lisääntyvät. Sekä sosiaali- että terveystoimen perustasolla palveluiden kehittämistyötä on nyt jatkettava kuntien yhteistyössä. Seinäjoen kaupunki tuottaa isokyröläisille perusterveydenhuollon palvelut. Vaikka olemme olleet yhteistyöhön pääsääntöisesti tyytyväisiä, lääkäripalveluiden saatavuuden heikentyminen viime vuoden aikana aiheutti kuntalaisten arjessa monenlaista harmia. Toivottavasti tilanne paranee tämän vuoden aikana.

Meillä Isossakyrössä katseita suunnataan nyt voimakkaasti eteenpäin. Tämä vuosi on meille suurten investointien vuosi. Näistä näkyvin on uusi liikuntahalli, mutta lisäksi teemme monia muita tärkeitä investointeja kehittääksemme kunnan elinvoimaa.

Aloitimme helmikuussa tonttikampanjan. Tonttikampanjalla tavoitellaan tonttikauppaan ja rakentamiseen piristystä. Kampanjassa Peippoosen asuinalueen tonttien hinnaksi alennettiin 1 €/m2 vuosille 2019-2020. Isonkyrön kunnanvaltuusto perustettiin kuntakokouksen päätöksellä v. 1909. Niinpä kunnanhallitus päätti, että tietyillä asuinalueilla myydään yksittäisiä tontteja kampanjahintaan 110 € / tontti kampanja-ajalla 1.2.-20.12.2019. Tämän kampanjahinnoittelun piiriin kuuluu 12 tonttia kuudelta eri asuinalueelta. Lisäksi uuden Lapinmäen asuntoalueen tontit ovat nyt myös varattavissa. Lapinmäen kadut ja kunnallistekniikka pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2019 aikana. Tervetuloa tonttikaupoille! Tulemme myös järjestämään asunto- ja tonttipäivän lauantaina 4.5.2019, mistä lisätietoa on tulossa myöhemmin.

Tero Kankaanpää
kunnanjohtaja