Kunnanjohtajan katsaus

Kunnanjohtajan katsaus

Sosiaali- ja terveyspalvelut eri muodoissaan ja eri nimityksillä olivat kuntien toiminnan ydintä yli 100 vuoden ajan. Tuo yhteys päättyi vuoteen 2022 ja kuntien voidaan katsoa syntyvän uudelleen pitkään valmistellun sote-uudistuksen toteutuessa täysimääräisesti vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Tässä kohdassa on vielä aika kiittää perusturvalautakuntaa ja hyvinvointialueelle siirtynyttä henkilöstöä Isonkyrön kunnan hyväksi tehdystä työstä. Samalla haluan kiittää Seinäjoen kaupunkia ja kuntayhtymiä hyvästä yhteistyöstä hyvinvointialueelle siirtyneissä palveluissa.

 

Nyt on jo eletty hyvinvointialueen aikaa muutama kuukausi. Muutos on ollut iso, mutta kuntalaisten arjessa sen vaikutukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Edelleen sosiaali- ja terveyspalveluja on antamassa pitkälti samat tutut ihmiset, kuin ennen vuoden vaihdetta. Vain organisaatio ja hartiat takana ovat isommat. Työtä tehdään sen eteen, että jatkossakin Isossakyrössä on saatavissa monipuolisesti sosiaali- ja terveyspalveluja.

 

Kunnan rahoituspohjan riittävyys kunnalle jäävien tehtävien hoitamiseen on edelleen vuoden 2023 talousarviota laadittaessa epävarma. Siirtolaskelmien loppunäytelmä nähdään vasta vuoden 2023 loppupuolella, kun kustannuspohja korvataan myös vuoden 2022 osalta lopullisella tilinpäätöstiedolla. Koska uuden kunnan vuoden 2023 valtionosuudet ovat silloin jo maksatuksessa, valtionosuuksia joudutaan korjaamaan takautuvasti. Täten lopullinen tieto sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen huomioidaan vasta vuonna 2024. Jo nyt on kuitenkin selvää, että vuoden 2021 perusturvan kokonaiskustannusten nousu heikentää meidän rahoitusasemaamme vuonna 2021 arvioidusta. On tärkeää, että kuntatalouden tilannetta seurataan tarkasti uudistuksen toteutumisen jälkeen ja tarvittaessa rahoitukseen tehdään nopeita korjauksia. Toisaalta pienen kunnan kannalta sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusvastuun poistuminen tuo taloussuunnitteluun ennakoitavuutta ja vähentää kulukehityksen satunnaisvaihtelun riskejä. Hyvinvointialueelle uudistus mahdollistaa aiempaa paremmin toimintakäytäntöjen ja prosessien yhtenäistämisen, ICT-järjestelmien kehittämisen, uusien teknologioiden hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen kehittämisen. Hyvinvointialue on huomattavasti nykyisiä järjestämisvastuullisia toimijoita vähemmän haavoittuva.

 

Monille eri alojen yrityksille viime vuosi oli haasteellinen. Inflaatio johti myynnin vaikeutumiseen. Yritykset ovat myös kärsineet komponenttipulan jälkeen energian ja raaka-aineiden hintojen noususta. Kustannusnousuja on ollut haastavaa siirtää tuotteiden hintoihin. Yksi suurimmista yritysten haasteista oli edelleenkin osaavan työvoiman saatavuus. Vaikka epävarmuustekijöitä on ilmassa poikkeuksellisen paljon, on nostettava esiin, että meitä ympäröivissä maakunnissa ja Suomessa investoidaan tulevina vuosina enemmän kuin moniin vuosikymmeniin. Investoinnit tuovat lähialueelle tuhansia uusia työpaikkoja. Alueella muuttavasta uudesta työvoimasta ja heidän perheistään tavoittelemme uusia asukkaita myös Isoonkyröön puolen tunnin ajomatkan päähän uusista työpaikoista.

 

Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekijät joutuvat tulevina vuosina vaikeiden päätösten eteen. Julkisen talouden kestävyysvaje haastaa meitä edelleen tekemään uudistuksia. Muutokset ovat tämän päivän arkea, ne koettelevat niin talouden rakenteita kuin lainsäädännön vaatimuksia heijastuen jossain vaiheessa myös kunnan ja kuntalaisten elämään. Kunnan toimintaympäristön jatkuvassa epävarmuudessa on tärkeää, että kunnalla on oma selvä suunta ja strategia sinne pääsemiseksi. Vuoden 2022 aikana kunnanvaltuusto päivitti kuntastrategiamme vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Visionamme 2030 on, että ”Parasta, mitä Suomessa voit tehdä, on elää ja yrittää Isossakyrössä.” Kuntastrategian painopisteitä ovat eläminen, yrittäminen ja isokyröläisyys. Määrittelimme jokaiselle painopisteelle strategiset päämäärät ja niistä johdetut palvelulupaukset. Arvoiksemme valitsimme avoimuuden, ketteryyden, vastuullisuuden ja yhteisöllisyyden.

 

Kykenimme pitämään taloutemme tasapanoisena sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuun loppuun saakka. Isonkyrön kunnan kaltaisten pienten kuntien talouden ennakoitavuus parantui merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuun poistuttua vuoden 2022 lopussa ja näiden menojen satunnaisvaihteluriskien poistuessa. Uhkana on kuitenkin, että julkisen talouden tasapainottamistarve tulee näkymään myös kuntien tulopohjan heikkenemisenä tulevina vuosina. Hyvinvointialueuudistus haastaa kuntainvestointien rahoituksen, kun noin puolet menoista ja tuloista lähtee kunnista pois, mutta velat ja poistot jäävät kuntiin. Valtiolta tarvitaan edelleen toimia kuntien investointikyvykkyyksien mahdollistamiseksi pidemmällekin tähtäimellä samalla kun työllisyyttä ja kasvua tuetaan.

 

Vuosille 2021–2023 ajoittuvan palvelukeskuksen muutos- ja laajennustyön tavoitteena on tuoda meille hoivaosaston tilalle nykyaikainen tehostetun palveluasumisen yksikkö sekä samalla parantaa koko palvelukeskuksen toiminnallisuutta. Tämän investoinnin loppuun saattaminen on keskeinen osa talousarvion investointiosaa, jonka katoksi asetettiin talousarvion laadintaohjeessa 2,5 m€ (netto). Hoivaosaston muutostyön priorisoiminen ja kustannusarvion kasvu on vähentänyt mahdollisuuksiamme muihin investointeihin vuosina 2022–2023 ja samalla se on siirtänyt investointipaineita suunnitelmavuosille. Velkamäärän pitäminen maltillisena vaatii meiltä edelleen tarkkaa investointien priorisointia tulevinakin vuosina.

 

Uusia vuokra-asuntoja ja Isonkyrön Kehitys Oy

 

Kunnan konserniyhtiön Isonkyrön Asuntovuokraus Oy:n rakennuttamana valmistui keväällä 2023 uudisrakennuskohde Pysäkkitielle pystyäksemme vastaamaan vuokra-asuntojen kysyntään. 

 

Perustimme keväällä 2022 uuden konserniyhtiön Isonkyrön Kehitys Oy:n Isonkyrön elinkeinotoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen. Pitkäjänteinen työ ja uudet satsauksemme elinkeinotoiminnan kehittämiseen näkyivät Suomen Yrittäjien Kuntabarometri-kyselyssä, jossa sijoituimme ensimmäistä kertaa TOP10-joukkoon kuntakokoluokassamme (alle 10000 asukasta) useilla barometrin osa-alueilla. Elinkeinopolitiisian kokonaisarviosanaltaan (4,08/5) yrittäjät arvostivat meidät Etelä-Pohjanmaan toiseksi parhaaksi.

 

Lapinmäen yritystontit rakennuskelpoisia

 

Lapinmäen yritysalueen tonttien kunnallistekniikka on valmistunut ja pääsemme markkinoimaan alueen tontteja rakennuskelpoisia. Alueella on rakennusoikeutta tarjolla noin 70.000 m2. Alue sijaitsee valtatien 18 varressa maakuntakeskusten välissä ja on sekä näkyvyyden, että liikenneyhteyksien kannalta loistava.

 

Talousalueen 100 kilometrin vyöhykkeellä asuu 539.000 ihmistä ja alueella on 250.000 työpaikkaa. Juuri tämän alueen keskelle sijoittuu Isokyrö ja Lapinmäen yritysalue. Lapinmäki antaa uusille ja olemassa oleville yrityksille mahdollisuuden sijoittua keskelle kehitystä.

 

Käykää katsomassa Lapinmäen yritysalueen potentiaalia havainnollistava animaatio- ja drone-video.

 

Tero Kankaanpää
kunnanjohtaja