Kunnanjohtajan katsaus

Kunta ja hallinto » Tietoa Isostakyröstä » Kunnanjohtajan katsaus

Kunnanjohtajan katsaus

Sosiaali- ja terveyspalvelut eri muodoissaan ja eri nimityksillä ovat olleet kuntien toiminnan ydintä yli 100 vuoden ajan. Tuo yhteys päättyy tulevana vuonna ja kuntien voidaan katsoa syntyvän uudelleen pitkään valmistellun sote-uudistuksen toteutuessa täysimääräisesti vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille.

 

Valtakunnallisesti 21 hyvinvointialueille siirtyvien nettomenojen osuuden 20,7 mrd. euroa kunnat ovat rahoittaneet verorahoituksella eli veroilla ja valtionosuuksilla. Ja tämän verran rahoitusta siirretään jatkossa kunnista valtiolle hyvinvointialueiden rahoitusta varten. Rahoituksen siirto johtaa kuntien kunnallisveroprosenttien leikkaukseen. Lopullinen leikkausprosentti on 12,64 %-yksikköä. Isonkyrön kannalta uhkana uudistuksessa on sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden saatavuuden heikentyminen, mikäli hyvinvointialueen rahoitus osoittautuu riittämättömäksi.

 

Kunnan rahoituspohjan riittävyys kunnalle jäävien tehtävien hoitamiseen on edelleen vuoden 2023 talousarviota laadittaessa epävarma. Siirtolaskelmien loppunäytelmä nähdään vasta vuoden 2023 loppupuolella, kun kustannuspohja korvataan myös vuoden 2022 osalta lopullisella tilinpäätöstiedolla. Koska uuden kunnan vuoden 2023 valtionosuudet ovat silloin jo maksatuksessa, valtionosuuksia joudutaan korjaamaan takautuvasti. Täten lopullinen tieto sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen huomioidaan vasta vuonna 2024. Jo nyt on kuitenkin selvää, että vuoden 2021 perusturvan kokonaiskustannusten nousu heikentää meidän rahoitusasemaamme vuonna 2021 arvioidusta. On tärkeää, että kuntatalouden tilannetta seurataan tarkasti uudistuksen toteutumisen jälkeen ja tarvittaessa rahoitukseen tehdään nopeita korjauksia. Toisaalta pienen kunnan kannalta sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusvastuun poistuminen tuo taloussuunnitteluun ennakoitavuutta ja vähentää kulukehityksen satunnaisvaihtelun riskejä. Hyvinvointialueelle uudistus mahdollistaa aiempaa paremmin toimintakäytäntöjen ja prosessien yhtenäistämisen, ICT-järjestelmien kehittämisen, uusien teknologioiden hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen kehittämisen. Hyvinvointialue on huomattavasti nykyisiä järjestämisvastuullisia toimijoita vähemmän haavoittuva.

 

Yleisen talouden suhdanteen arvioidaan heikkenevän Suomessa tulevana vuonna vahvan vuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 jälkeen. Energiakriisi ja inflaation kiihtyminen ovat kasvattaneet taantuman uhkaa. Suhdanteen heikkeneminen ennakoi pitkään jatkuneen suotuisan työllisyyskehityksemme päättymistä. Kuitenkin monissa yrityksissä osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat edelleen vaikeutuneet. Vaikka epävarmuustekijöitä on ilmassa poikkeuksellisen paljon, on nostettava esiin, että meitä ympäröivissä maakunnissa ja Suomessa investoidaan tulevina vuosina enemmän kuin moniin vuosikymmeniin. Investoinnit tuovat lähialueelle tuhansia uusia työpaikkoja. Alueella muuttavasta uudesta työvoimasta ja heidän perheistään tavoittelemme uusia asukkaita myös Isoonkyröön puolen tunnin ajomatkan päähän uusista työpaikoista.

 

Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekijät joutuvat tulevina vuosina vaikeiden päätösten eteen. Julkisen talouden kestävyysvaje haastaa meitä edelleen tekemään uudistuksia. Muutokset ovat tämän päivän arkea, ne koettelevat niin talouden rakenteita kuin lainsäädännön vaatimuksia heijastuen jossain vaiheessa myös kunnan ja kuntalaisten elämään. Kunnan toimintaympäristön jatkuvassa epävarmuudessa on tärkeää, että kunnalla on oma selvä suunta ja strategia sinne pääsemiseksi. Vuoden 2022 aikana kunnanvaltuusto päivitti kuntastrategiamme vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Visionamme 2030 on, että ”Parasta, mitä Suomessa voit tehdä, on elää ja yrittää Isossakyrössä.” Kuntastrategian painopisteitä ovat eläminen, yrittäminen ja isokyröläisyys. Määrittelimme jokaiselle
painopisteelle strategiset päämäärät ja niistä johdetut palvelulupaukset. Arvoiksemme valitsimme avoimuuden, ketteryyden, vastuullisuuden ja yhteisöllisyyden.

 

Hyvinvointialueuudistus haastaa kuntainvestointien rahoituksen, kun noin puolet menoista ja tuloista lähtee kunnista pois, mutta velat ja poistot jäävät kuntiin. Valtiolta tarvitaan edelleen toimia kuntieninvestointikyvykkyyksien mahdollistamiseksi pidemmällekin tähtäimellä samalla kun työllisyyttä ja kasvua tuetaan. Vuosille 2021–2022 ajoittuvan palvelukeskuksen muutos- ja laajennustyön tavoitteena on tuoda meille hoivaosaston tilalle nykyaikainen tehostetun palveluasumisen yksikkö sekä samalla parantaa koko palvelukeskuksen toiminnallisuutta. Tämän investoinnin loppuun saattaminen on keskeinen osa talousarvion investointiosaa, jonka katoksi asetettiin talousarvion laadintaohjeessa 2,5 m€ (netto). Hoivaosaston muutostyön priorisoiminen ja kustannusarvion kasvu on vähentänyt mahdollisuuksiamme muihin investointeihin vuosina 2022–2023 ja samalla se on siirtänyt investointipaineita suunnitelmavuosille. Velkamäärän pitäminen maltillisena vaatii meiltä edelleen tarkkaa investointien priorisointia tulevinakin vuosina.

 

Lapinmäen yritystontit rakennuskelpoisia

 

Lapinmäen yritysalueen tonttien kunnallistekniikka on valmistunut ja pääsemme markkinoimaan alueen tontteja rakennuskelpoisia. Alueella on rakennusoikeutta tarjolla noin 70.000 m2. Alue sijaitsee valtatien 18 varressa maakuntakeskusten välissä ja on sekä näkyvyyden, että liikenneyhteyksien kannalta loistava.

 

Talousalueen 100 kilometrin vyöhykkeellä asuu 539.000 ihmistä ja alueella on 250.000 työpaikkaa. Juuri tämän alueen keskelle sijoittuu Isokyrö ja Lapinmäen yritysalue. Lapinmäki antaa uusille ja olemassa oleville yrityksille mahdollisuuden sijoittua keskelle kehitystä.

 

Käykää katsomassa Lapinmäen yritysalueen potentiaalia havainnollistava animaatio- ja drone-video.

 


Tero Kankaanpää
kunnanjohtaja