Kunnanjohtajan katsaus

Kunta ja hallinto » Tietoa Isostakyröstä » Kunnanjohtajan katsaus

Kunnanjohtajan katsaus

Väestökehityksestä

 

"Ei tarvitse olla hullu tullakseen Isoohinkyrööhin, mutta kyllä se huomattavasti helpottaa!"  Kuntien välinen nettomuutto on Isonkyrön osalta tämän vuoden aikana (1-9/2021) ollut +33. Kuntien välisellä nettomuutolla tarkoitetaan kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotusta. Väkilukuumme suhteutettuna nettomuutto on koko Etelä-Pohjanmaan paras (+0,74 %).
Myös väkiluvun kokonaismuutoksemme on ollut tänä vuonna positiivinen (+8).

 

Tilastokeskuksen syyskuun lopussa 2021 julkaisemat uudet vuoteen 2040 saakka ulottuvat väestöennusteet olivat aikaisempien Tilastokeskuksen ennusteiden tapaan karua luettavaa Etelä-Pohjanmaan kuntien kannalta, sillä maakunnan väestön arvioitiin kokonaisuutena vähentyvän 9,6 % (18401 henkilöä) ja Isonkyrön osalta 16,8 % (753 henkilöä). Meillä Isossakyrössä usko omaan tekemiseemme on kuitenkin vahva. Isonkyrön väestökehitys on ollut viime aikoina Tilastokeskuksen ennusteita parempaa. Tämä kertoo osaltaan sekä veto- että pitovoiman kehityksestä positiiviseen suuntaan. Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) on kuitenkin edelleen ollut negatiivinen.

 

Positiivinen nettomuutto ja väestökehitys näkyvät sekä vuokra-asuntojen että asuintonttien kysynnässä. Lapinmäen uusi tasokas asuntoalueemme on mahdollisuutesi toteuttaa unelmakotisi. Lapinmäen alueen tontit ovat monimuotoisia ja vaihtelevia kallioisessa maastossa. Osa tonteista soveltuu myös rinnetalon rakentamiseen. Käy tutustumassa Lapinmäen asuntoalueeseen. Vuokra-asuntokysyntään on tarkoitus vastata vuonna 2022 toteuttamalla kunnan 100 % omistaman Isonkyrön Asuntovuokrauksen toimesta noin 20 huoneiston uudisrakentaminen Pysäkkitielle.

 

Sote-uudistus toteutuu

 

Vuosi 2022 on viimeinen nykymuotoisten kuntien talousarviovuosi, sillä pitkään valmisteltu sote-uudistus toteutuu täysimääräisesti vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä perustettaville hyvinvointialueille. Valtakunnallisesti uudistuksen mittakaavaa kuvaa se, että 21 hyvinvointi-alueille siirtyvien bruttomenojen kokonaismäärä on vajaat 24 mrd. euroa. Tuosta käyttötuotoilla on aikaisemmin rahoitettu noin 3 mrd. euroa ja loppuosan (nettomenot) 20,7 mrd. euroa kunnat ovat rahoittaneet verorahoituk-sella eli veroilla ja valtionosuuksilla. Ja tämän verran rahoitusta siirretään jatkossa kunnista valtiolle hyvinvointi-alueiden rahoitusta varten. Rahoituksen siirto johtaa kuntien kunnallisveroprosenttien leikkaukseen. Lopullinen leikkausprosentti lukittuu myöhemmin, mutta tämänhetkisen arvion mukaan se on noin 12,39 %-yksikköä. Isonkyrön kannalta uhkana uudistuksessa on sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden saatavuuden heikentyminen, mikäli hyvinvointialueen rahoitus osoittautuu riittämättömäksi. Kunnan rahoituspohjan riittävyys kunnalle jäävien tehtävien hoitamiseen on edelleen epävarma. On tärkeää, että kuntatalouden tilannetta seurataan tarkasti uudistuksen toteutumisen jälkeen ja tarvittaessa rahoitukseen tehdään nopeita korjauksia. Toisaalta pienen kunnan kannalta sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusvastuun poistuminen tuo taloussuunnitteluun ennakoitavuutta ja vähentää kulukehityksen satunnaisvaihtelun riskejä. Hyvinvointialueelle uudistus mahdollistaa aiempaa paremmin toimintakäytäntöjen ja prosessien yhtenäistämisen, ICT-järjestelmien kehittämisen, uusien teknologioiden hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen kehittämisen. Hyvinvointialue on huomattavasti nykyisiä järjestämisvastuullisia toimijoita vähemmän haavoittuva.

 

Talous kasvaa ja työllisyys paranee

 

Talouskasvu on kiihtynyt vuoden 2021 aikana odotuksia voimakkaammin. Raaka-aineiden hinnannousu sekä komponenttien saatavuuden haasteet uhkaavat kuitenkin heikentää talouskasvua. Työllisyystilanne on parantunut odotettua nopeammin ja myönteisen työllisyystilanteen odotetaan kehittyvän edelleen positiivisesti vuonna 2022. Monissa yrityksissä osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovatkin jo vaikeampia kuin ennen koronapandemiaa. Meitä ympäröivissä maakunnissa ja Suomessa investoidaan tulevina vuosina enemmän kuin moniin vuosikymmeniin. Investoinnit tuovat lähialueelle tuhansia uusia työpaikkoja. Alueella muuttavasta uudesta työvoimasta ja heidän perheistään tavoittelemme uusia asukkaita myös Isoonkyröön puolen tunnin ajomatkan päähän uusista työpaikoista.

 

Palvelukeskuksen muutos- ja laajennustyön tavoitteena on tuoda meille hoivaosaston tilalle nykyaikainen tehostetun palveluasumisen yksikkö sekä samalla parantaa koko palvelukeskuksen toiminnallisuutta. Tämän investoinnin aloituksen lykkääntyminen tulevalle vuodelle on toisaalta vähentänyt vuoden 2021 investointimenoja, mutta samalla se on siirtänyt investointipaineita talousarviovuodelle 2022 sekä suunnitelmavuosille. Velkamäärän pitäminen maltillisena vaatii meiltä edelleen tarkkaa investointien priorisointia.

 

Lapinmäen yritystontit rakennuskelpoisia

 

Lapinmäen yritysalueen tonttien kunnallistekniikka on valmistunut ja pääsemme markkinoimaan alueen tontteja rakennuskelpoisia. Alueella on rakennusoikeutta tarjolla noin 70.000 m2. Alue sijaitsee valtatien 18 varressa maakuntakeskusten välissä ja on sekä näkyvyyden, että liikenneyhteyksien kannalta loistava.

 

Talousalueen 100 kilometrin vyöhykkeellä asuu 539.000 ihmistä ja alueella on 250.000 työpaikkaa. Juuri tämän alueen keskelle sijoittuu Isokyrö ja Lapinmäen yritysalue. Lapinmäki antaa uusille ja olemassa oleville yrityksille mahdollisuuden sijoittua keskelle kehitystä.

 

Käykää katsomassa Lapinmäen yritysalueen potentiaalia havainnollistava animaatio- ja drone-video.

 


Tero Kankaanpää
kunnanjohtaja