Mediatiedote 31.10.2024: Isonkyrön talousarvioesitys tasapainoinen - Lapinmäen asuinaluetta laajennetaan
31.10.2024
Isonkyrön kunnanhallitus on 29.10.2024 tehnyt kunnanvaltuustolle esityksensä vuoden 2025 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2025-2027. Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvioesitystä kokouksessaan 14.11.2024.
Käyttötalous
Talousarvion käyttötalousosassa varaudutaan kunnan jokapäiväiseen toimintaan siten, että palveluiden tuottamisesta saatavilla toimintatuotoilla, esim. vesimaksuilla ja hoitomaksuilla katetaan osa palveluiden järjestämisestä aiheutuvista toimintakuluista.
Toimintakuluihin sisältyvien henkilöstökulujen arvioidaan nousevan vuoden 2025 aikana 0,8 %:lla 8,7 m€:oon, mikä sisältää 2,0 %:n palkankorotusvarauksen. Nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 saakka. Palveluiden ostojen arvioidaan nousevan 4,5 %:lla 5,4 m€:oon. Palveluiden ostojen nousu johtuu lähinnä kuntien järjestämisvastuulle siirtyvistä työllisyyspalveluista. Isokyrö ostaa palvelun Seinäjoen kaupungilta. Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, toimintakate, on Isonkyrön vuoden 2025 talousarviossa -12,01 m€, eli se heikentyy 0,55 m€ kuluvan vuoden talousarviosta.
Verotulot ja valtionosuudet
Palveluiden tuottamisesta saatavien toimintatuottojen lisäksi kunnan toimintaa rahoitetaan verotuksella verotuloina ja valtionosuuksina. Verotulojen arvioinnissa on käytetty kuluvan vuoden toteutumaennustetta ja Kuntaliiton kuntakohtaista ennustetta paikalliset olosuhteet huomioiden.
Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnallisveroprosentiksi määrätään 9,5 % eli sama kuin vuonna 2024. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 7,996 m€, mikä on 4,4 % enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kunnanhallitus esittää kiinteistöveroprosentteja pidettäväksi entisellään. Kiinteistöverotuloja arvioidaan kertyvän 1,127 m€, mikä on noin 5,8 % enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Yhteisöveron tuottoon liittyy edelleen epävarmuutta ja siihen on budjetoitu ainoastaan 655.000 € (n. 85.000 € vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarvioon).
Valtionosuuksien arvioidaan olevan 4,24 m€. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vuoden 2024 toteutumaennusteesta noin 290.000 eurolla, mutta nousu johtuu opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden kasvusta sekä te-palveluiden järjestämisvastuun siirtymisestä kunnille, jota valtio kompensoi valtionosuutta lisäämällä. OKM valtionosuuden kasvun vaikutus arvioidaan olevan n. 150.000 euroa ja Isonkyrön kunnan TE-uudistuksen valtionosuusrahoitus on n. 475.000 euroa. Ilman TE-rahoitusta VM:n valtionosuudet ja verotulomenetysten korvaukset siis vähenisivät n. 335.000 eurolla.
Tilikauden tulos
Tilikauden tulos vuodelle 2025 muodostuu niukasti (23.486 €) ylijäämäiseksi. Tiukasta budjetoinnista huolimatta tulosta heikentää viime vuosina valmistuneet merkittävät investoinnit (mm. palvelukeskuksen muutostyöt). Investoinneista arvioidaan kirjattavan poistoja 1,91 m€.
Kunnan taseessa on kertyneitä ylijäämiä noin 15,10 m€, eikä välitöntä uhkaa kumulatiivisen alijäämän muodostumiselle ole. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kesäkuussa 2024 talouden tasapainottamisohjelman, jonka vaikutus vuodelle 2025 on jo yli 350.000 euroa verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon.
Investoinnit
Isonkyrön kunnan talousarvioesityksen investointien nettomenojen loppusumma on 1,776 m€. Kunnanhallitus asetti jo talousarvion laadintaohjeessa investointikatoksi 2,0 m€ (netto). Merkittävimpänä investointina Lapinmäen asuinaluetta laajennetaan asemakaavan mukaisesti rakentamalla Ruistie ja alueenvesihuoltoverkostoa (340.000 €). Lapinmäestä saadaan näin 8 uutta tonttia myyntiin. Runkoviemärin saneerauksia jatketaan Vaissalon alueella (250.000 €).
Lainakanta
Huolimatta viime vuosien suurista investoinneista, lainamäärä on edelleen asukasta kohti maltillinen. Kunnan lainakanta oli vuoden 2023 tilinpäätöksessä 2,335 m€ (536 €/asukas). Ensi vuoden lainanoton enimmäismääräksi esitetään vahvistettavaksi 1,40 m€, minkä jälkeen lainamäärä olisi ensi vuoden lopussa 2,975 m€ (694 €/asukas).
Isonkyrön kunnanjohtaja Tero Kankaanpää:
Viime vuosina kuntatalouteen on kohdistunut merkittäviä epävarmuustekijöitä. Näitä ovat aiheuttaneet muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen siirtolaskelmaan liittyvät valtionosuusleikkaukset, talouden taantuma, korkea inflaatio, korkea korkotaso, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin sekä kunta-alan palkkaratkaisu. Selviytymistämme näiden haasteiden keskellä on helpottanut kunnanvaltuuston kesäkuussa 2024 hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma, jonka arvioitu vaikutus vuodelle 2025 on jo yli 350 000 euroa. Yksimielisesti hyväksytty tasapainottamisohjelma osoittaa yhteistä tahtoamme vastuulliseen kunnan talouden ylläpitoon. Tasapainottamisohjelma laadittiin oikea-aikaisesti välittömästi sen jälkeen, kun selvisi käyttötalouden tasapainon heilahdus isojen valtionosuusleikkausten myötä. Tulevaisuudessa kuntatalouden tulopohja tulee olemaan entistä verotuloriippuvaisempi, kun valtionosuudet jäävät pysyvästi vähäisemmiksi.
Merkittävin kuntien toimintaan vaikuttava uudistus vuonna 2025 on työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille 45 työllisyysalueelle. Seinäjoki, Ilmajoki ja Isokyrö muodostavat jatkossa oman työllisyysalueensa, jonka nimeksi on valittu TyöLakeus. Yhdessä muodostamme yli 40 000 työvoimaan kuuluvan henkilön alueen, jossa Seinäjoen kaupunki toimii isäntäkuntana. TyöLakeuden yksi lähipalvelupiste perustetaan kunnanvirastolle. Toivon, että niin yksityiset henkilöt kuin yrityksetkin ottavat tämän lähipalvelun aktiivisesti käyttöön.
Uudessa kannustavassa rahoitusmallissa kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaa nykyistä aiemmin ja kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Jatkossa kunnan rahoitusvastuu ei katkea asiakkaan osallistuessa työllistymistä edistävään palveluun. Näitä palveluja tarvitaan toki jatkossakin, mutta ainoastaan työllistyminen katkaisee kunnan rahoitusvastuun. Työllisyydenhoitoa tulee ajatella laajasti, ekosysteeminä, jossa koko yhteisö ja verkostot sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen. Kunnat saavat jatkossa valtionosuutta niiden vastuulle siirtyviin TE-palveluihin ja lisääntyneisiin työttömyysetuuskuluihin. Olemme sitoutuneet osoittamaan TE-palveluihin osoitetun valtionosuuden täysimääräisesti järjestämisalueen työllisyyden hoitoon. Avainkysymys on kuitenkin jälleen kerran, riittävätkö kunnille siirtyvät valtionosuudet TE-palveluiden laadukkaaseen hoitoon järjestämisalueella ja onko työttömyysetuuskulujen kasvuun osoitettu ja arvioitu rahoitus riittävä.
Väestörakenteemme on näinä vuosina voimakkaassa muutoksessa. Vuosikymmenen aikana tapahtuneen voimakkaan lasten määrän vähenemisen vaikutukset ovat laajoja kuntapalveluissa. Kunnan alueella on kyettävä tarjoamaan lapsiperheille riittävät peruspalvelut lapsiperheille kunnan veto- ja pitovoiman säilyttämiseksi. Tulevaisuudessakin tämä edellyttää panostuksia monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin, asumisen kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
Uusimmissa arvioissa on todettu, että talouden suhdanteen pohja on jo saavutettu ja Suomen talous virkoaa vähitellen taantumasta. Kuitenkaan merkittävää talouskasvua ei ole odotettavissa vielä vuodelle 2025. Pitkään jatkunut suotuisa työllisyyskehitys katkesi taantuman myötä ja työllisyys kääntyi loivaan laskuun. Työllisyyden odotetaan alkavan parantua hieman vuonna 2025. Kuntana olemme selviytyneet talouden taantumasta odotettua vähäisemmin vaikutuksin, vaikka taantuma on näkynyt muun muassa yhteisöverotulojen laskuna ja yksityisten investointien vähäisyytenä.
Mikäli ympärillämme suunnitellut investoinnit realisoituvat lopullisiksi investointipäätöksiksi, seudulla investoidaan tulevina vuosina enemmän kuin moniin vuosikymmeniin. Investoinnit tuovat lähialueelle tuhansia uusia työpaikkoja. Toivon, että nämä investoinnit tuovat työtä myös paikallisille yrityksille. Alueella muuttavasta uudesta työvoimasta ja heidän perheistään tavoittelemme uusia asukkaita myös Isoonkyröön puolen tunnin ajomatkan päähän uusista työpaikoista.
Viime vuosina tehtyjen merkittävien veto- ja pitovoimaan tähtäävien investointien myötä poistotasomme on kasvanut noin 1,9 miljoonaan euroon (1,1 m€ v. 2018 tilinpäätöksessä). Nyt olemme kuitenkin saavuttamassa tilanteen, jossa poistotason kasvu saadaan pysäytettyä. Velkamäärän pitäminen maltillisena vaatii kuntavaalien jälkeen aloittavilta päättäjiltä investointien tarkkaa harkintaa ja priorisointia.
Lisätietoja antavat:
Tero Kankaanpää Jaana Järvi-Laturi
kunnanjohtaja hallintojohtaja
puh. 044-2970 256 puh. 050-314 2358
tero.kankaanpaa@isokyro.fi jaana.jarvi-laturi@isokyro.fi
Takaisin uutisiin