Historia

Historia

Isokyrö sai pitäjänkirjaston vuonna 1858

 

Suomen yleisen kirjastolaitoksen syntymäpäivänä pidetään elokuun toista päivää
vuonna 1794. Silloin Vaasan hovioikeuden nuorempi asessori Olav Langestein
lähetti kuningas Kustaa III:lle anomuksen Vaasan lukuseuran perustamisesta.
Läse-Bibliotek i Wasa oli Suomen ensimmäinen lukuseura. Vuonna 1928 annettu
kirjastolaki edellytti yleisen kirjaston perustamista jokaiseen kuntaan.

Suomalaisuusaate lisäsi osaltaan sanomalehtien levikkiä maaseudulla. Isossakyrössä lehtiä tuli vauraimpiin ja valistuneimpiin koteihin. Joissakin taloissa tiedetään olleen jo pieniä omia kirjakokoelmiakin. Omalta osaltaan maaperää kirjaston syntymiselle muokkasi myös ylistarolainen Matti Pohto eli Kirja-Matti.

 

Emäseurakuntana Isokyrö sai osansa myös ylioppilaiden  kansanvalistusharrastuksesta. Pohjalaiset ylioppilaat lähettivät vuonna 1850 Isonkyrön seurakuntaan 38 niteen kirjaston, jonka arvo oli 13 ruplaa. Kokoelmassa oli Lutherin Kirkkopostillan ja Tunnustuskirjojen lisäksi myös käytännönläheisiä neuvontakirjoja, joiden aiheena oli maantiede, historia ja luonnontieteet. Kertomuskirjojakin oli, muun muassa Robinpoika Kruuse. Kokoelman myöhemmistä vaiheista ei ole tarkkaa tietoa.

 

Isonkyrön pitäjänkirjaston perustamisesta päätettiin kirkonkokouksessa 20.
huhtikuuta 1856. Varoja kerättiin vapaaehtoisella keräyksellä, josta huolehti kanttori
Lagus. Keräys tuotti 65 ruplaa. Lisäksi kirjastolle lahjoitettiin teoksia, joiden arvo oli
25 ruplaa. Asiasta kertoo Suometar-lehti 25. syyskuuta ilmestyneessä numerossaan.
Varsinaista lainausta ei kuitenkaan saatu alkuun saman tien. Seminaarinjohtaja
Kaarlo Werkon kirjassa Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä
lukuyhdistyksistä vuoteen 1875 mainitaan, että kirjaston olisi perustanut
seurakunnan kanttori C. W. Lagus vuonna 1858.  Paikkakunnalla tätä on pidetty
kirjaston perustamisvuotena, joten satavuotiasta lainastoa juhlittiin vuonna 1958 ja
vastaavasti 150-vuotista taivalta muisteltiin vuonna 2008.

 

Werkon kirjan mukaan kirjasto on ”pantu toimeen vapaa-ehtoisilla lahjoilla, tekevä 66 ruplaa 64 kopeekkaa.” Lukukinkereillä saatiin kokoon 35 ruplaa tarkoitusta varten ja rippilapset lahjoittivat vuosina 1862-1866 keskimäärin 40 ruplaa joka vuosi. Kirjastoa hoitivat Stenbäckin lisäksi talollinen J. Luoma, pastorin apulainen H. Inberg sekä lukkari J. Tamppari. Tiedot Werkolle antoi opettaja Tuomas Koskinen, joka oli kirjastonhoitajana Stenbäckin jälkeen.

Pitkähkön valmistelun jälkeen kirjastolle saatiin säännöt, jotka tulivat voimaan v.1871 alusta. Kirjaston tarkoitukseksi kirjattiin muun muassa opettavan suomenkielisen lukemisen hankkiminen pitäjän asukkaille. Kirjojen laina-aika oli kuukausi. Mikäli asiakas piti kirjoja  pidempään, häneltä perittiin sakkoa, joka oli ensimmäiseltä viikolta 5 penniä.

 

Isonkyrön Emäkirkon Lainakirjaston Kirjain luettelossa on merkinnät kirjoista
hankintajärjestyksessä. Useimmat teoksista oli painettu 1850-luvulla. Sadasta
ensimmäisestä luetteloon merkitystä kirjasta 39 oli uskonnollista kirjallisuutta, 28
kertomakirjallisuutta ja 27 erilaisia oppi- ja neuvontakirjoja sekä muutamia oikeus-
ja luonnontieteellisiä teoksia. Kokoelmiin kuuluivat muun muassa Hyväntahtoisia
neuvoja katovuosina(1834) ja Wiivanto ja mitanto oppi (1854), Luvunlaskennan oppikirja (1848), Suomalainen kielioppi (1852), Ruotsinkielen oppikirja (1852), Talonpojan Kotilääkäri (1850), Kristillinen lastenkasvattaminen, osa I (1856).

 

Ikolan kansakoulu otti vastaan ensimmäiset oppilaansa vuoden 1875 alussa.
Kuntakokous oli jo viisi vuotta aikaisemmin päättänyt, että kansakoulunopettajan
tehtäväksi tulisi myös pitäjänkirjaston hoitaminen, sitten kun kansakoulu avaa ovensa. Näin ilmeisesti myös tapahtui. Koululle sijoitettu kirjakokoelma ei ollut paikkakunnan ainoa. Myös paikallisilla nuorisoseuroilla ja työväenyhdistyksellä oli omia kirjakokoelmia, joiden pohjalta syntyi myöhemmin piirikirjastoja.

Pitäjänkirjastosta kantakirjastoksi vuonna 1924
Isonkyrön kantakirjasto aloitti toimintansa vuoden 1924 lokakuussa. Kaikki
kelvolliset lainakirjat, joita oli kaikkiaan 516, siirrettiin tuolloin kanttori Aapeli
Närhen kotiin. Kirjastolla oli käytössään yksi 17 neliön huone

 

Ensimmäisinä toimintavuosina kantakirjaston kokoelma ja lainaajamäärä karttuivat nopeasti, joten vuosikymmenen vaihtuessa kirjoja oli jo toistatuhatta. Uusia lainaajia kirjattiin vuonna 1929 kaikkiaan 150 ja kirjastonkäyttäjiä 316. Seurakunnan uusi kanttori Nestor Rajala jatkoi Aapeli Närhen työtä vuodesta 1929 lähtien. Lukkarilan tienkäänteeseen pystytettiin osoitekilpi kirjaston johtokunnan päätöksen mukaisesti vuonna 1930. Tämä tehtiin, jotta ihmiset varmasti osaisivat kirjastoon. Uusi kirjastolaki tuli voimaan 1931. Sen mukaan valtionavun ehtona oli kirjastonhoitajan pätevyys. Paikka laitettiin auki, mutta päteviä hakijoita ei ollut. Rajala jatkoi kirjastonhoitajana ja hankki työhön pätevyyden vuonna 1933.

 

Kirjaston johtokunta kokoontui sotavuosinakin, tosin lähinnä käsittelemään
talousarvioesitystä. Toteutuneesta toiminnasta on näiltä vuosilta hyvin vähän tietoa.

Kirjasto tarkastettiin ensimmäisen kerran vuonna 1943, ja se päätettiin siirtää
väljempiin tiloihin Kaarlo Komsin omistamaan asuin- ja liiketaloon.
Kirjastonhoitajaksi valittiin Anni Komsi. Hän jatkoi tehtävissään, koska toimeen ei ollut päteviä hakijoita. Häntä avusti Hilja Viro.

 

Kirjasto muuttaa väljempiin tiloihin

 

Isonkyrön kirjasto on joutunut muuttamaan varsin usein vuosikymmenien mittaan.
Erityisen monta kertaa tilat vaihtuivat 1940- ja 1950-luvulla. Kirjasto toimi Komsin
kiinteistössä vain muutaman vuoden. Vuonna 1945 kirjat siirrettiin Säästöpankin
tiloihin. Kirjastoa varten vuokrattiin kaksi huonetta, ja kirjastoa ryhtyi taas hoitamaan Nestor Rajala. Seuraavana vuonna paikka oli jälleen haettavana. Maija Rautakorpi hoiti tehtävää vuoden ajan ja sen jälkeen työtä jatkoi Sirkka Tanttari. Kirjasto oli auki kaksi ja puoli tuntia kahdesti viikossa talvella ja kaksi tuntia viikossa kesäisin.

 

Kirjasto muutti Ikolan puukoulun yläkertaan vuonna 1954. Niilo Kauppi, joka oli
hankkinut pätevyyden Kansanvalistusseuran kirjeopistossa, valittiin hoitamaan
kirjastoa. Uusi muutto oli edessä taas kahden vuoden päästä eli vuonna 1956, jolloin kirjaston kaapit ja kokoelmat siirrettiin joen toiselle puolelle vanhan keskikoulun kiinteistöön.

 

Takaisin Ikolan kylään kirjasto palasi vuonna 1966. Nyt tilat saatiin käyttöön
entisestä Suojeluskuntatalosta eli Pohjankyrön talosta. Muuton myötä kirjaston tilat
kasvoivat. Aluksi käytössä oli 74 neliötä ja sittemmin 108 neliötä. Ikolan koulun
oppilaskirjaston yhdistäminen kartutti kokoelmia, ja kotiseutuaineistolle saatiin oma tila. Kirjoja oli kokoelmissa lähes 14 000 kappaletta. Kirjasto oli auki 10 tuntia viikossa. Sen palveluja käytti tuolloin joka viides isokyröläinen.

 

Kunnan kantakirjaston lisäksi eri kylillä oli kaikkiaan kuusi lainastoa: Alapäässä ja
Orismalassa toimi piirikirjasto ja Orisbergissä, Kylkkälässä, Luomankylässä ja
Ulvilassa oli vaihdettavat kirjakokoelmat.

 

Lisää lainausaikaa ja työntekijöitä 1970-luvulla

 

Isonkyrön kirjasto ohitti 1970-luvulla tärkeitä merkkipaaluja: Kokoelmiin saatiin
muun muassa ensimmäinen äänilevy. Kirjasto sai myös lisää tilaa ja päätoimisia,
vakinaisia työntekijöitä. Aukioloaikakin lisääntyi huomattavasti.

 

Kirjastonhoitajan sivutoiminen virka muutettiin päätoimiseksi vuonna 1975. Vuosina
1977 ja 1978 sitä hoiti Anna-Maija Erikkilä ja sen jälkeen Eija Kareno, josta tuli
vuonna 1981 kunnankirjastonhoitaja. Vuodesta 1983 lähtien virkaa hoiti Eila
Arkkola. Vuonna 1976 perustettiin puolipäivätoiminen kirjastoapulaisen toimi.
Työaika oli 20 viikkotuntia. Puolipäiväinen kirjastoapulaisen toimi muutettiin
kokopäivätoimiseksi kirjastoapulaisen viraksi vuonna 1977. Siihen valittiin
vt.kirjastonhoitaja Maija-Liisa Toivonen. Marketta Perttu työskenteli kirjastovirkailijana Isonkyrön kirjastossa vuosina 1977-2007.

 

Vuosikymmenen alussa kotilainoja kirjattiin yli 28 000 eli lähes viisi asukasta
kohden. Luvussa ovat mukana pääkirjasto ja sivupisteet. Lainattavia kirjoja oli
kaikkiaan yli 16 000 eli 2,7 isokyröläistä kohden. Lainaajia oli noin 1 300. Joka
viides isokyröläisistä oli kirjaston käyttäjä. Lainaajista vähän yli puolet oli aikuisia.

 

Vuonna 1972 valtionapu mahdollisti äänitteiden lainauksen. Musiikin kuunteluun
tarkoitetut laitteet alkoivat yleistyä kodeissa 1970-luvun alussa. Niinpä Isonkyrön kirjastosta lainattiin 118 kertaa av-aineistoa vuonna 1975.

 

Vuosikymmenen puolen välin jälkeen eli vuonna 1976 kirjasto siirrettiin
Säästöpankilta vapautuneisiin tiloihin vanhaan pankkirakennukseen. Kirjasto sai
Matti Visannin suunnittelemasta kivitalosta kokoelmiaan varten tilaa 175 neliötä ja
lisäksi varastotilaa noin 30 neliötä.

 

Tilojen tarve kasvaa 1980-luvulla

 

Ahtaus ja tilojen epäkäytännöllisyys vaivasi kirjastoa myös pankilta vuokratuissa
tiloissa. Aineisto lisääntyi ja monipuolistui jatkuvasti, joten lisäneliöt olisivat olleet tarpeen. Myös erilaisten tapahtumien järjestämistä tilanpuute haittasi: esimerkiksi
taide- ja kirjanäyttelyille tilat olivat liian ahtaat. Kaikesta huolimatta kirjastossa
järjestettiin monenlaisia tapahtumia, kuten kirjaesittelyjä, nukketeatteriesityksiä ja
satutunteja. Ahtaus ei vaikuttanut myöskään lainauslukuihin: vuoden 1981
lainausluvut olivat noin 11 prosenttia edellisvuotisia suuremmat.

 

Koska toiveet uudesta kirjastotalosta eivät tuntuneet realistisilta, kunnassa mietittiin, olisiko mahdollista ottaa käyttöön vapaita tai piakkoin vapautuvia tiloja. Muun muassa Ikolan koulun remontointia kirjastokäyttöön harkittiin.

 

Uusi kirjastolaki tuli voimaan vuonna 1987. Sen myötä kunnankirjastonhoitajan
nimike muuttui kirjastotoimenjohtajaksi. Kirjastoon palkattiin v. 1987
kirjastovirkailija, jonka tehtäviin kuuluu myös sivupisteiden hoito. Tehtävään valittiin Mirja Palo.

 

Kirjaston lainausennätys rikotaan vuonna 1996

 

Tietotekniikasta tulee olennainen osa kirjaston arkea 1990-luvulla. Vuosikymmenen
aikana hankitaan ensimmäiset tietokonepäätteet luettelointiohjelmistoineen ja
siirrytään atk-lainaukseen. Kirjasto liitetään vuosikymmenen loppupuolella osaksi
kunnan tietoverkkoa. Tekniikka tuo myös kirjastojen väliseen yhteistyöhön uuden
ulottuvuuden ja synnyttää eri puolille Suomea kirjastokimppoja. Isokyrö liittyy 10
kirjaston muodostamaan Lakia-kimppaan.

 

Isonkyrön kirjasto vastaa asiakkaiden tarpeisiin laajentamalla aukioloaikojaan.
Kirjasto alkaa palvella myös lauantaisin muutaman tunnin ajan. Lainamäärät kasvavat edelleen. Yhtä isokyröläistä kohden lasketaan 14 kirjalainaa vuonna 1990. Vuodesta 1992 vuoteen 1993 lainat lisääntyivät lähes 9 prosentilla. Erityisen meneviä olivat aikuisten tietokirjallisuus ja lastenkirjat sekä videot ja äänitteet.

 

Kunnissa elettiin 1990-luvun alussa juustohöylävuosia. Isossakyrössä kirjastorahoista siivutetaan prosentin verran vuonna 1991. Lautakunnan tulevaisuuskin oli vaakalaudalla. Vaikka kirjastoväki yritti pitää omastaan kiinni, hallinnonuudistus vei oman lautakunnan ja antoi tilalle sivistyslautakunnan alaisen johtokunnan vuoden 1993 alusta. Järjestely ei ollut paras mahdollinen, joten kahden valtuustokauden jälkeen palattiin tässä kohden entiseen lautakuntajakoon.

 

Hilkka Kleemola valittiin Isonkyrön kirjastoon aluksi kirjastonhoitajaksi vuonna 1991. Myöhemmin hänet valittiin kirjastotoimenjohtajaksi. Minna Nevanen aloitti samana vuonna kirjastovirkailijana. Hänen jälkeensä eli vuodesta 1993 lähtien työtä on jatkanut Mervi Korvola.

 

Isonkyrön pääkirjasto jouduttiin sulkemaan homevaurion vuoksi elokuussa 1995 ja se avautui uudestaan vasta saman vuoden joulukuussa. Kunta vuokrasi
Keski-Pohjanmaan osuuskaupalta tilat, joissa kirjasto toimi seuraavaan muuttoonsa eli vuoteen 2001 asti. Liikerakennuksessa kirjastolla oli käytössä 447 neliötä asiakas- ja työtilaa sekä lisäksi reilut 300 neliötä lämmintä varastotilaa.

 

Uusissa vuokratiloissa siirryttiin atk-lainaukseen. Käytössä oli K 3000
-kirjastojärjestelmä. Muutos merkitsi valtavaa urakkaa, sillä kaikki aineistoa
koskevat tiedot jouduttiin syöttämään atk-järjestelmään. Uusien vuokratilojen toimivuus ja hyvä sijainti vaikuttivat varmasti osaltaan siihen, että vuonna 1996
kirjattiin uusi lainausennätys: 19,3 lainaa asukasta kohden.

 

Uudet tilat vastaavat kirjaston tarpeita

 

Isokyrö sai marraskuussa 1999 luvan kirjaston rakentamiseen. Uusi kirjasto
suunniteltiin ja toteutettiin ripeästi koulun kupeeseen ja voitiin avata tammikuussa
2001. Isonkyrön kirjasto sai historiansa ensimmäiset omat tilat. Ne on suunnitellut
Suunnittelu-Rytinki Oy. 600-neliöinen kirjasto on ajan vaatimusten mukainen ja
asiakasmäärään nähden oikein mitoitettu.. Moni kävijä on ihastellut tilojen kauneutta ja valoisuutta. Työtiloja on kaksi. Kirjasto- ja lehtisalin lisäksi asiakkailla on käytettävissä kolme erillistä tilaa: kotiseutuhuone, tietotori ja käsikirjasto. Muu
asiakkaitten käyttöön tarkoitettu tila on yhtenäinen. Siitä on hyllyjen avulla erotettu
lehtienlukusali ja eri osastoja. Vuonna 2014 kirjaston sisätilojen järjestelyissä tehtiin muutoksia ja käsikirjastotilasta tehtiin sen käytön vähäisyydestä johtuen uusi nuorten osasto jolloin myös lasten osasto laajeni.

 

Kotiseutuhuoneeseen on koottu paikallishistoriaan ja sukututkimukseen liittyvää aineistoa. Sinne on sijoitettu myös kirjat, jotka Isossakyrössä syntynyt
kirjailija-toimittaja Ilmari Turja lahjoitti vuonna 1988. Huoneessa vaalitaan myös Matti Nummensalon muistoa. Hän on Isonkyrön Lehmäjoella syntynyt ja kasvanut runoilija. Mennyt ja nykyisyys kohtaavat huoneessa: tietokonepääte ja tulostin ovat esimerkiksi opinnäytetyötä tekevien käytettävissä.

 

Uudessa kirjastossa on asiakkaiden käytössä kaikkiaan kahdeksan internet-päätettä. Vuonna 2017 kirjastoon saatiin oma kone verkkolehtien lukemista varten. Tietokoneet on paitsi yksittäisten asiakkaiden myös erilaisten ryhmien käytettävissä.

 

Pääkirjaston lisäksi Isossakyrössä oli lainausasema Lehmäjoen koulun alakerrassa elokuuhun 2014 saakka. Lainausaseman lakkauttamisen jälkeen Lehmäjoen kyläkirjasto on jatkanut toimintaansa kyläläisten omin voimin. Kirjat ovat pääkirjastosta lainassa ja kokoelmaa vaihdetaan säännöllisesti. Ylistaron kirjastoauto pysähtyi vuoteen 2006 saakka kerran kuukaudessa Orisbergissä. Orismalan koulun lakkauttamisen jälkeen Valtaalan ja Orismalan alueen kirjastopalvelut on hoidettu Laihian kirjastoauton avulla. Orismalan kirjastoautopysäkki lakkautettiin elokuussa 2014. Keväästä 2013 vuoteen 2018 asti Laihian kirjastoauto on Valtaalan lisäksi pysähtynyt myös Kylkkälän koulun ja päiväkodin pihalla. Koulujen kirjastoautopysäkit ovat hyvin vilkkaita ja molemmat pysäkit ovat myös muiden lähialueiden asukkaiden käytössä. Vuoden 2019 alusta lähtien Seinäjoen kaupungin kirjastoauto on pysähtynyt Isonkyrön kirjastoautopysäkeillä.

 

Lakia-kirjastokimppa perustettiin vuonna 1998. Siihen kuuluivat Alahärmä, Isokyrö, Jalasjärvi, Kauhava, Kortesjärvi, Laihia, Lapua, Vähäkyrö, Ylihärmä ja Ylistaro. Kuntaliitosten myötä Ylistaro on irronnut Lakiasta, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi ovat liittyneet Kauhavaan ja vuoden 2015 alusta Vähäkyrö irtosi Lakiasta Vaasa-liitoksen takia. Lakia-kimpan kesken on tehty yhteistyötä eri tavoilla. Kirjasto-ohjelma on ollut yhteinen ja rekisterit yhteisesti käytettävissä vuodesta 2007 saakka. Lakia-kimpan keskinäiset kuljetukset ovat kulkeneet 2010-luvulla kahdesti viikossa. Erilaisia hankkeita on toteutettu yhdessä joko koko kimpan kesken tai joidenkin kimppaan kuuluvien kirjastojen kesken.

Helmikuussa 2017 siirryttiin laajemaan yhteistyöalueeseen, kun Eepos-kirjastokimppa aloitti toimintansa. Eepos-kimppaan kuuluu kaikki Etelä-Pohjanmaan alueen kirjastot sekä Laihia, Kaskinen, Perho ja Veteli eli yhteensä 22 kirjastoa. Eepos-kirjastoilla on yhteinen asiakas- ja aineistorekisteri ja lisäksi aineistokuljetukset kulkevat näiden kaikkien kirjastojen välillä. Asiakas pystyy asioimaan missä tahansa Eepos-kirjastossa omalla kirjastokortillaan, palauttamaan lainansa mihin tahansa kirjastoon ja tilaamaan Eepos-alueelta seutulainoja omaan kirjastoonsa.

 

Pääkirjasto on auki maanantaista perjantaihin seitsemän tuntia ja lauantaisin neljä tuntia päivässä.

 

Kirjastotoimenjohtaja Hilkka Kleemolan jäätyä eläkkeelle vuonna 2013 kirjastotoimenjohtajana aloitti Mia Penttala-Salli. Penttala-Salli irtisanoutui kirjasto- ja vapaa-aikatoimenjohtajan tehtävästä 2018 keväällä. Elokuusta 2018 vuoden 2019 loppuun kirjasto- ja vapaa-aikatoimenjohtajana toimi Pirjo Humalainen. Isonkyrön kunnan organisaatiouudistuksen myötä kirjaston johtamisesta vastasi vuoden 2020 alusta hyvinvointijohtaja Antti Iivari, joka irtisanoutui syksyllä 2022. Uudeksi hyvinvointijohtajaksi valittiin Nina Herd, joka aloitti virassa vuoden 2023 alussa. Kirjasto- ja kulttuurisihteerinä toimi marraskuusta 2021 heinäkuuhun 2024 Elina Kupari. Elokuun alusta 2024 Elina siirtyi kirjastovirkailijaksi ja kulttuurisihteerin tehtävään valittiin Krista Pollari.

 

Lukuja vuosien varrelta

 

1856 Kirkonkokous päättää 20. huhtikuuta Isonkyrön pitäjänkirjaston perustamisesta.

1858 Isonkyrön pitäjänkirjasto aloittaa toimintansa.

1859 Kirjaston tulot ovat kaikkiaan 74,64 ruplaa. Menojen jälkeen kassaan jää
28,81 ruplaa.

1871 Ensimmäiset säännöt kirjastolle valmistuvat.

1872 Kirjaston kokoelmassa on 450 kirjaa.

1875 Ikolan kansakoulu aloittaa toimintansa. Koulussa olevaa kirjakaappia ja
lainausta hoitaa aluksi opettajakokelas Tuomas Koskinen.

1924 Isonkyrön pitäjänkirjasto muuttuu kantakirjastoksi. Kokoelma siirretään
lukkarilaan, missä kirjastolla on käytössään yksi huone. Kirjasto on avoinna
asiakkaille kahtena päivänä viikossa, yhteensä neljä tuntia. Kanttori Närhi
hoitaa kirjastoa ja saa työstä palkkaa. Kaikki 18 kirjaston käyttäjää, 14
miestä ja 4 naista, kirjataan uusiksi lainaajiksi. He lainaavat yhteensä 60 kirjaa.

1925 Kirjavalintojen helpottamiseksi kirjastoon tilataan Kirjastolehti

1926 Kirjallisuusviikkoa vietetään ensimmäisen kerran.

1927 Kirjastoon kutsutaan kirjastoviikolla erityisesti koululaisia.

1929 Uusia lainaajia kirjataan kaikkiaan 150 ja kirjastoa käyttäneitä 316.

1929 Kanttori Nestor Rajala aloittaa kirjaston hoitajana.

1930 Kirjasto tehostaa tiedotusta: asiakkaita varten pystytetään kirjastoon ohjaava
viitta ja edellisen vuoden toimintakertomusta tarjotaan uutiseksi paikkakunnalla
ilmestyville sanomalehdille.

1931 Alapään piirikirjasto saa oman talousarvion.

1932 Luomankylän koululle sijoitetaan 60-70 kirjan vaihdettava kirjakokoelma.

1937 Kantakirjaston historiikkia kirjoittamaan valitaan työryhmä, jonka
kokoontumisista ei ole tietoa. Kantakirjastossa on luettavissa neljä eri lehteä:
Kirjastolehti, Hakkapeliitta-lehti, Suomen Kuvalehti ja Aikakauskirja.

1938 Orismalan piirikirjasto perustetaan.

1943 Kirjasto tarkastetaan ensimmäisen kerran

1946 Lehmäjoelle perustetaan piirikirjasto. Nuorisoseura lahjoittaa sitä varten oman
kirjastonsa kaappeineen.

1948 Väliaikaisten, vaihtuvien hoitajien jälkeen Nestor Rajala palaa kirjastoa
hoitamaan. Kirjasto muuttaa Isonkyrön säästöpankilta vuokrattuihin tiloihin.

1949 Isokyrö saa valtiolta viinavoittovaroja 10 000 markkaa. Ne käytetään uusien
kirjojen hankkimiseen.

1954 Kirjaston kokoelma, noin 3000 kirjaa, siirretään Ikolan kansakoulun ns.
puukoululle. Kirjaston käytössä on tuolloin kaksi huonetta eli yhteensä 40
neliötä.

1956 Kirjasto muuttaa saman vuosikymmen aikana jo toistamiseen, nyt vanhalle
keskikoululle. Tilaa on käytössä 54 neliötä. Kirjaston hoitajana työskentelee
puuseppä Niilo Kauppi. Hänellä on kansanvalistusseurassa suoritettu
kirjastoalan tutkinto.

1959 Kantakirjastossa on jo yli 4 000 kirjaa, muissa kunnan kirjastoissa yhteensä
lähes saman verran. Lainaajista melkein kolmannes on alle 15 -vuotiaita.
Kirjaston eri pisteissä lainoja kirjataan kaikkiaan noin 18 300 ja lainaajia
noin 880. Yhtä isokyröläistä kohden kirjoja on kokoelmissa 1,18 ja lainoja
kertyy 2,61 kappaletta. Kirjastomenot ovat noin 112 markkaa asukasta
kohden.

1963 Kaukolainaus mainitaan ensimmäisen kerran vuosikertomuksessa: Vaasasta
välitettiin yhdeksän kirjaa. Kunnan kirjastojen yhteenlaskettu kirjamäärä ylitti
10 000 niteen rajan.

1966 Kirjasto muuttaa Pohjankyrön taloon eli kunnan omistaman entiseen
suojeluskuntataloon keskelle kirkonkylää. Käyttöön saadaan 74 neliön tila.
Käsikirjastossa on tuolloin 20 lukupaikkaa, 86 kirjaa ja 12 lehteä luettavana.

1967 Kirjasto saa samasta rakennuksesta lisätilaa. Neliöitä on nyt yhteensä 108.
Tiloja peruskorjataan kirjastoa varten. Kokoelmaa kartuttaa Ikolan koulun
oppilaskirjaston siirtäminen kunnankirjastoon. Kirjoja on kaikkiaan 13 896.
Jokaiselle isokyröläiselle olisi riittänyt 2,16 kirjaa.

1969 Kirjaston tilat kasvavat. Käyttöön saadaan erillinen 14 neliön kotiseutuhuone.
Kirjaston aukioloaikoja lisätään 10 tuntiin viikossa. Lainaajia on jo yli 1200.

1972 Valtionapu mahdollistaa äänitteiden lainauksen. Ensimmäiset merkinnät
av-aineiston lainauksesta ovat vuodelta 1974, jolloin lahjaksi saatua äänilevyä
lainataan kahdesti.

1975 Kirjastonhoitajan sivutoiminen virka muutetaan päätoimiseksi. Pääkirjaston
aukioloajat laajenevat 25 tuntiin viikossa.

1976 Puolipäivätoiminen kirjastoapulaisen toimi perustetaan. Työaika on 20 tuntia.
Toimi muutetaan seuraavana vuonna kokopäivätoimiseksi viraksi. Kirjasto sai
käyttöönsä säästöpankilta vapautuneet tilat Matti Visannin suunnittelemasta
kivitalosta. Huoneisto oli 175 neliön suuruinen. Varastotilaa oli aluksi 29
neliötä.

1979 Pääkirjaston tilat tarkastetetaan. Sekä henkilökunnan määrä että toimitilojen
koko alittavat normit. Tavoitteeksi kehotetaan asettamaan omien tilojen
saaminen. Kylien kirjastopalvelujen turvaamiseksi tehdään esitys kirjastoauton
hankkimisesta.

1980 Vaasan läänin kunnat käyttivät kirjastomenoihin keskimäärin 60,80 markkaa.
Isossakyrössä vastaava summa oli noin 42 markkaa. Menot olivat toiseksi
pienimmät läänissä.

1987 Uuden kirjastolain ja -asetuksen myötä Isokyrö saa kirjastotoimenjohtajan
viran eli nimike muuttuu. Kirjaston kokoelmaa kasvattaa muun muassa Ilmari
Turjan lahjoitus. Isokyröläissyntyinen Turja lahjoitti kirjastolle osan omasta
kirjakokoelmastaan. Kirjastoon palkataan uusi kirjastovirkailija, jonka
tehtäviin kuuluu myös sivupisteiden hoito.

1991 Kunnanvaltuusto lakkauttaa Orisbergin lainausaseman marraskuusta lukien.
Kirjastopalvelut orisbergiläisille järjestetään Ylistaron kirjastoauton avulla.

1993 Hallinnonuudistuksen myötä kirjastolautakunta lakkautetaan. Tilalle
perustetaan sivistyslautakunnan alainen johtokunta kahdeksi valtuustokaudeksi,
minkä jälkeen kirjastotoimi sai taas oman lautakunnan.

1995 Pääkirjasto joudutaan sulkemaan homevaurion vuoksi elokuun puolessa
välissä. Se avautuu uudestaan vasta joulukuussa Keski-Pohjanmaan
osuuskaupan kiinteistössä. Orismalan kirjaston aukioloaikoja pidennetään
täksi ajaksi. Lainamäärät jäävät ko. vuotena pieniksi. Muuton jälkeen
kirjastolla on käytössä 447 neliötä ja lisäksi reilut 300 neliötä lämmintä
varastotilaa. Tiloissa tehdään jonkin verran muutostöitä ennen kuin niihin
siirretään 48 641 kappaleen kirjastoaineisto. Kaikki kirjat imuroidaan ennen
muuttoa. Käyttöön otetaan atk-lainaus.

1996 Kaikkien aikojen lainaennätys tehdään vuonna 1996. Asukasta kohden lainoja
kertyy 19,3.

1998 Lakia-kirjastokimppa syntyy. Lakiaan kuuluvat  muun muassa Vähänkyrön,
Laihian ja Ylistaron kirjastot.

1999 Asiakaskäyttöön saadaan yksi internet-pääte, joka on ahkerassa käytössä.

2001 Uusi kirjasto avataan.

2002 ATP-Origo -kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön.

2007 Lakia-kirjastot yhdistävät aineisto- ja asiakasrekisterinsä. Asiakas voi käyttää
samaa korttia kaikissa Lakia-kirjastoissa.

2012 Axiell Aurora -kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön kaikissa Lakia-kirjastoissa.

2013 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta lakkautetaan ja siirrytään vapaa-aikalautakuntaan. Laihian kirjastoauto alkaa pysähtymään myös Kylkkälän koulun ja päiväkodin pihassa.

2014 Lehmäjoen lainausasema ja Orismalan kirjasto lakkautetaan säästösyistä.

2017 Vapaa-aikalautakunta lakkautetaan ja asiat siirtyvät Hyvinvointilautakunnalle

2017 Eepos-kirjastokimppa syntyy. Eepos-kimppaan kuuluvat kaikki Etelä-Pohjanmaan kirjastot sekä Isokyrö, Laihia, Kaskinen, Perho ja Veteli.

 

Kirjasto tilastojen valossa (Yleisten kirjastojen tilastot, kirjastot.fi)

 

Lähteet:

• Hilkka Kleemola: Isonkyrön kirjaston historian alkuvaiheet.

• Proseminaariesitelmä.1990.

• Eino Komsi: Isonkyrön kirjastolaitoksen 100-vuotishistoriikki.1958.

• Sirpa Pukkinen: Kanttorin kamarista koulun kupeeseen. Harjoitustyö.2002.

• Mauno Valtari: Isonkyrön Ikolan koulun historiikki

• Isonkyrön kantakirjaston johtokunnan pöytäkirjat vuosilta 1924-1952 ja

  vuosilta 1993-2001

• Isonkyrön kirjastolautakunnan pöytäkirjat vuosilta 1977-1993 ja

  vuosilta 2001-2002

• Isonkyrön kunnan kunnalliskertomukset vuosilta 1948-1996