Suomalaisten radanrakentajien historiasta kertova näyttely Ratajätkät avautuu Etelä-Pohjanmaan museossa mukanaan pala paikallista historiaa. Työväenmuseo Werstaan tuottama näyttely pohjautuu museonjohtaja Kalle Kallion väitöskirjaan ja näyttelyyn on otettu nyt mukaan eteläpohjalaisen rataverkon synty. Toiveet paremmista liikenneyhteyksistä oli kuultu, kun rautatietä ryhdyttiin vuonna 1879 jatkamaan Tampereelta kohti pohjoista. Vaikka alkuun arvioitiin, että liikenne tulisi olemaan vähäistä, alkoi Seinäjoesta muodostua risteysasema.

Rautatie mullisti liikkumisen, levitti sivistystä ja loi perustan modernille, vauraalle maailmalle. Rataverkko ei olisi kuitenkaan syntynyt ilman rakentajia eli ratajätkiä. Näille maaseudun köyhien perheiden pojille rautatie tarkoitti raskaalla työllä tienattuja markkoja ja vaihtuvia kortteeritaloja. Ratajätkät kävelivät jo kohti seuraavaa työmaata, kun herrat ryhtyivät nostamaan maljoja uudelle rautatielle.

Näyttelykävijä huomaa kurkistavansa keskeneräisille ratalinjoille: korkeille penkereille, sorakuoppiin, siltatyömaille tai rautaroikan kiireen keskelle. Tarinoissa haisevat hikiset työpäivät ja maakuoppa-asuntojen tunkkaisuus, mutta läikähtävät myös ylpeys rautatiestä, miesten työstä ja omasta sakista. Koko perheen näyttelyssä pääsee rakentamaan rautatietä junttalaulujen soidessa.