Napuen taistelun muistomerkki

Vapaa-aika ja matkailu » Matkailija » Historia ja kulttuuri » Napuen taistelun muistomerkki

Napuen taistelun muistomerkki

os. Pohjankyröntie 28, 61500 Isokyrö

 

Suuren Pohjan sodan viimeinen kenttätaistelu käytiin Napuella. Kenraali Armfeltin johtamat Ruotsi-Suomen karoliinijoukot taistelivat kaksi kertaa vahvempaa ruhtinas Galitzinin venäläisarmeijaa vastaan. Taistelussa kaatui n. 1500 venäläistä ja n. 3000 suomalaista, niiden mukana n. 1000 lähiseudulta nostettua kotiseutunsa puolustajaa.

 

Ruotsi-Suomen armeijan voittojen sarja Suuressa Pohjan sodassa alkoi marraskuussa 1700 Narvassa. Sodan käännekohdaksi muodostui Pultavan musertava tappio 1709. Isossakyrössä helmikuun 19. päivänä 1714 käytyä Napuen taistelua voidaan pitää Ruotsi-Suomen mahtavuuden ajan päätepisteenä. Kun kenraalimajuri, kreivi Carl Gustaf Armfelt otti Hämeenlinnassa 6.8.1713 vastaan Suomen armeijan ylipäällikkyyden, oli miltei koko eteläinen Suomi venäläisten hallussa. Armeija oli puutteellisesti varustettu ja hajoamassa. Nälkä oli uhkaamassa eikä Ruotsista ollut tulossa minkäänlaista apua pyynnöistä huolimatta.

 

Venäläisten tilanne oli toisin. Ylipäällikkö, kenraali-luutnantti, ruhtinas Mihail Mihailovitsh Galitzinin komennossa oli hyvin koulutettu ja varustettu tsaarin armeijan valiojoukko. Kostianvirran taistelun 6.10.1713 jälkeen Armfelt vetäytyi joukkoineen Pohjanmaalle. Saatuaan tiedon venäläisten lähestymisestä hän kokosi kiireesti joukkonsa, joista osa oli majoitettuna Lapualle ja osa Isoonkyröön. Lähipitäjien kaikki taistelukykyiset miehet kutsuttiin myös aseisiin. Kaikkiaan Armfeltilla oli käytettävissään noin 5500 miestä, näistä vakinaista jalkaväkeä oli 3000 miestä ja 1000 ratsumiestä. Ruhtinas Galitzinin komennossa arvioitiin olevan lähes 16 000 miestä (todellisuudessa heitä oli n. 11 000 , joista 6000 jalkamiestä ja 5000 ratsuväkeä).

 

Napuen taistelun jälkeen alkoi Isonvihan aikakausi.

 

Napuelle on pystytetty vuonna 1920 arkkitehti Matti Visannin suunnittelema vaikuttava monumentti.