Mediatiedote Talousarvio 2023
01.11.2022
ISONKYRÖN TALOUSARVIOESITYS TASAPAINOINEN – HOIVAOSASTON MUUTOSTYÖN
LOPPUUNSAATTAMINEN INVESTOINTIEN PAINOPISTEENÄ
Isonkyrön kunnanhallitus on 25.10.2022 tehnyt kunnanvaltuustolle esityksensä vuoden 2023 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2023-2025. Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvioesitystä kokouksessaan 14.11.2022.
Käyttötalous
Talousarvion käyttötalousosassa varaudutaan kunnan jokapäiväiseen toimintaan siten, että palveluiden tuottamisesta saatavilla toimintatuotoilla, esim. vesimaksuilla ja hoitomaksuilla katetaan osa palveluiden järjestämisestä aiheutuvista toimintakuluista.
Sote-uudistuksen myötä Isonkyrön kunnan talousarvion käyttötalousosan toimintatuotot laskevat kuluvaan vuoteen verrattuna n. 12,9 % kun sosiaalipalveluiden maksutuotot poistuvat. Kunnan toimintakuluista hyvinvointialueelle siirtyy yli puolet ja toimintakulut laskevatkin kuluvaan vuoteen verrattuna 50,6 % mm. aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hinnannousuista sekä palkankorotuksista huolimatta.
Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, toimintakate, on Isonkyrön vuoden 2023 talousarviossa -11,7 m€.
Verotulot ja valtionosuudet
Palveluiden tuottamisesta saatavien toimintatuottojen lisäksi kunnan toimintaa rahoitetaan verotuksella verotuloina ja valtionosuuksina. Vuoden 2023 kunnallisveroprosentti määräytyy kuluvan vuoden kunnallisveroprosentin mukaan siten, että siitä leikataan 12,64 %-yksikköä. Näin ollen Isonkyrön kunnan tuloveroprosentti vuonna 2023 on 8,86. Kunnan verotulojen arvioiminen on hankalaa. Kunnallisverotulojen arvioinnissa (7,024 m€) on käytetty Kuntaliiton kuntakohtaista ennustetta vähentäen siitä kuitenkin 1,5 % varovaisuuden periaatetta noudattaen. Yhteisöveron tuotto (0,926 m€) on arvioitu Suomen Kuntaliiton ennusteen mukaisena ja kiinteistöverotulot (0,943 m€) voimassa olevin kiinteistöveroprosentein.
Valtionosuudet (4,756 m€) on budjetoitu Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton lokakuun alkupuolella julkaisemien arviolaskelmien mukaisena, mikä on 68,0 % vähemmän kuin kuluvana vuonna).
Vuosikate ja poistot
Toimintakatteen sekä verotulojen, valtionosuuksien ja muiden rahoitustuottojen ja -kulujen erotusta kutsutaan vuosikatteeksi. Vuosikate tarkoittaakin sitä tulorahoitusta, joka jää käytettäväksi juoksevien menojen jälkeen mm. investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikatteen ollessa suurempi kuin poistot, muodostuu kunnan tulos ylijäämäiseksi.
Isonkyrön kunnan vuosikate vuoden 2023 talousarviossa on 1,906 m€ ja poistot ovat 1,895 m€. Kunnan poistotaso on noussut merkittävästi viime vuosien merkittävien investointien valmistumisien vuoksi.
Tilikauden tulos
Tilikauden tulos vuodelle 2023 muodostuu 11.667 € ylijäämäiseksi. Tiukasta budjetoinnista huolimatta tulosta heikentää viime vuosina ja talousarviovuonna valmistuvat merkittävät investoinnit.
Investoinnit
Isonkyrön kunnan talousarvioesityksen investointien nettomenojen loppusumma on 2,463 m€. Vuosille 2021–2023 ajoittuvan palvelukeskuksen muutos- ja laajennustyön tavoitteena on tuoda palvelukeskuksen hoivaosaston tilalle nykyaikainen tehostetun palveluasumisen yksikkö sekä samalla parantaa koko palvelukeskuksen toiminnallisuutta. Tämän investoinnin loppuun saattaminen on keskeinen osa (1,8 m€) talousarvion investointiosaa, jonka katoksi kunnanhallitus asetti jo talousarvion laadintaohjeessa 2,5 m€ (netto). Asfaltointitöiden osuus investoinneista on 151.000 €, muiden investointikohteiden jäädessä alle 100.000 euron.
Lainakanta
Huolimatta viime vuosien suurista investoinneista, lainamäärä on edelleen asukasta kohti maltillinen. Kunnan lainakanta oli vuoden 2021 tilinpäätöksessä 3,270 m€ (730 €/asukas). Ensi vuoden lainanoton enimmäismääräksi esitetään vahvistettavaksi 1,70 m€, minkä jälkeen lainamäärä olisi ensi vuoden lopussa 4,035 m€ (919 €/asukas).
Konserniohjaus
Isonkyrön Asuntovuokraus Oy:lle valmistuu talousarviovuonna 10 huoneiston uudisrakentaminen Pysäkkitielle. Kunnanhallituksen asettamana tavoitteena on, että uuden 10 asunnon vuokratalon rakennuttaminen tulee käynnistää vuonna 2023. Näin pyritään vastaamaan laadukkaiden vuokra-asuntojen kysyntään.
Isonkyrön kunnanjohtaja Tero Kankaanpää:
”Sosiaali- ja terveyspalvelut eri muodoissaan ja eri nimityksillä ovat olleet kuntien toiminnan ydintä yli 100 vuoden ajan. Tuo yhteys päättyy tulevana vuonna ja kuntien voidaan katsoa syntyvän uudelleen pitkään valmistellun sote-uudistuksen toteutuessa täysimääräisesti vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille.
Valtakunnallisesti 21 hyvinvointialueille siirtyvien nettomenojen osuuden 20,7 mrd. euroa kunnat ovat rahoittaneet verorahoituksella eli veroilla ja valtionosuuksilla. Ja tämän verran rahoitusta siirretään jatkossa kunnista valtiolle hyvinvointialueiden rahoitusta varten. Rahoituksen siirto johtaa kuntien kunnallisveroprosenttien leikkaukseen. Lopullinen leikkausprosentti on 12,64 %-yksikköä. Isonkyrön kannalta uhkana uudistuksessa on sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden saatavuuden heikentyminen, mikäli hyvinvointialueen rahoitus osoittautuu riittämättömäksi. Kunnan rahoituspohjan riittävyys kunnalle jäävien tehtävien hoitamiseen on edelleen vuoden 2023 talousarviota laadittaessa epävarma. Siirtolaskelmien loppunäytelmä nähdään vasta vuoden 2023 loppupuolella, kun kustannuspohja korvataan myös vuoden 2022 osalta lopullisella tilinpäätöstiedolla. Koska uuden kunnan vuoden 2023 valtionosuudet ovat silloin jo maksatuksessa, valtionosuuksia joudutaan korjaamaan takautuvasti. Täten lopullinen tieto sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen huomioidaan vasta vuonna 2024. Jo nyt on kuitenkin selvää, että vuoden 2021 perusturvan kokonaiskustannusten nousu heikentää meidän rahoitusasemaamme vuonna 2021 arvioidusta. On tärkeää, että kuntatalouden tilannetta seurataan tarkasti uudistuksen toteutumisen jälkeen ja tarvittaessa rahoitukseen tehdään nopeita korjauksia. Toisaalta pienen kunnan kannalta sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusvastuun poistuminen tuo taloussuunnitteluun ennakoitavuutta ja vähentää kulukehityksen satunnaisvaihtelun riskejä. Hyvinvointialueelle uudistus mahdollistaa aiempaa paremmin toimintakäytäntöjen ja prosessien yhtenäistämisen, ICT-järjestelmien kehittämisen, uusien teknologioiden hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen kehittämisen. Hyvinvointialue on huomattavasti nykyisiä järjestämisvastuullisia toimijoita vähemmän haavoittuva.
Yleisen talouden suhdanteen arvioidaan heikkenevän Suomessa tulevana vuonna vahvan vuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 jälkeen. Energiakriisi ja inflaation kiihtyminen ovat kasvattaneet taantuman uhkaa. Suhdanteen heikkeneminen ennakoi pitkään jatkuneen suotuisan työllisyyskehityksemme päättymistä. Kuitenkin monissa yrityksissä osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat edelleen vaikeutuneet. Vaikka epävarmuustekijöitä on ilmassa poikkeuksellisen paljon, on nostettava esiin, että meitä ympäröivissä maakunnissa ja Suomessa investoidaan tulevina vuosina enemmän kuin moniin vuosikymmeniin. Investoinnit tuovat lähialueelle tuhansia uusia työpaikkoja. Alueella muuttavasta uudesta työvoimasta ja heidän perheistään tavoittelemme uusia asukkaita myös Isoonkyröön puolen tunnin ajomatkan päähän uusista työpaikoista.
Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekijät joutuvat tulevina vuosina vaikeiden päätösten eteen. Julkisen talouden kestävyysvaje haastaa meitä edelleen tekemään uudistuksia. Muutokset ovat tämän päivän arkea, ne koettelevat niin talouden rakenteita kuin lainsäädännön vaatimuksia heijastuen jossain vaiheessa myös kunnan ja kuntalaisten elämään. Kunnan toimintaympäristön jatkuvassa epävarmuudessa on tärkeää, että kunnalla on oma selvä suunta ja strategia sinne pääsemiseksi.
Vuoden 2022 aikana kunnanvaltuusto päivitti kuntastrategiamme vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Visionamme 2030 on, että ”Parasta, mitä Suomessa voit tehdä, on elää ja yrittää Isossakyrössä.” Kuntastrategian painopisteitä ovat eläminen, yrittäminen ja isokyröläisyys. Määrittelimme jokaiselle painopisteelle strategiset päämäärät ja niistä johdetut palvelulupaukset. Arvoiksemme valitsimme avoimuuden, ketteryyden, vastuullisuuden ja yhteisöllisyyden.
Hyvinvointialueuudistus haastaa kuntainvestointien rahoituksen, kun noin puolet menoista ja tuloista lähtee kunnista pois, mutta velat ja poistot jäävät kuntiin. Valtiolta tarvitaan edelleen toimia kuntien investointikyvykkyyksien mahdollistamiseksi pidemmällekin tähtäimellä samalla kun työllisyyttä ja kasvua tuetaan. Viime vuosien suuret investoinnit ovat nostaneet poistotasoamme ja haastavat käyttötalouden tasapainoa. Hoivaosaston muutostyön priorisoiminen ja kustannusarvion kasvu on vähentänyt mahdollisuuksiamme muihin investointeihin vuosina 2022–2023 ja samalla se on siirtänyt investointipaineita suunnitelmavuosille. Velkamäärän pitäminen maltillisena vaatii meiltä edelleen tarkkaa investointien priorisointia tulevinakin vuosina.”
Lisätietoja antavat:
Tero Kankaanpää Jaana Järvi-Laturi
kunnanjohtaja hallintojohtaja
puh. 044-2970 256 puh. 050-314 2358
tero.kankaanpaa@isokyro.fi jaana.jarvi-laturi@isokyro.fi
Takaisin uutisiin